Biotaloutta käytännössä – matkalla metsästä tankkiin

Blogi - Julkaistu 5.2.2015

Sari Mannonen_UPM_Biofuels5.2.2015

Bussi työ- ja elinkeinoministeriön edessä Helsingissä odottaa. Ryhmä EU-vaikuttajia Brysselistä on tutustumassa Suomen biotalouteen. UPM isännöi tutustumista suomalaiseen metsätalouteen käytännössä. Mennään siis metsään – retkelle.

Jo bussimatkan aikana voi todeta että Suomi on metsien maa. Neljännes koko maailman metsävaroista sijaitsee Euroopassa, erityisesti Skandinaviassa. Vaikka metsäkadosta puhutaan paljon, Euroopan Unionin alueella metsäpinta-ala on kasvanut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana 11 miljoonaa hehtaaria.

Käydään katsomassa miltä talvisessa suomalaisessa metsässä näyttää. Matkaamme UPM:n metsään Taavettiin. Kapean, nimettömän metsätien päässä metsäkoneet ovat täydessä touhussa ja puuta kuormataan tukkirekkaan. Ryhmä virkamiehiä Euroopan komission eri pääosastoilta ja johtavien biotalousmaiden EU-suurlähettiläitä pukeutuu toppahaalareihin tarjetakseen pikkupakkasessa. Suomalaisessa metsässä hyvinkin tavallinen puunkorjuutapahtuma kiinnostaa vieraita. Kysymyksiä riittää luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta maankäytön muutoksiin.

Ihmisjoukko tutustumassa metsienhoitoon talvisessa metsässä.

Halusimme näyttää kestävää metsänhoitoa ja kertoa puun eri osien tasa-arvoisen kohtelun tärkeydestä riippumatta siitä, millaisten tuotteiden raaka-aineena sitä käytetään. EU-vaikuttajat oppivat suomalaista puunkorjuuta ja miten UPM on sisällyttänyt maailmanlaajuisen monimuotoisuusohjelman osaksi metsänhoitoa. Timo Lehesvirta UPM:n ympäristötoiminnoista kertoo keskellä pientä uudistushakkuuta kuinka metsien sertifiointi on ylivertainen keino edistää ja toteuttaa kestävää metsätaloutta. Käytännön esimerkkeinä Timo mainitsee kuinka istuttamalla toisaalle samaan aikaan kun puuta vastuullisesti korjataan täällä, ei maankäytön muutoksia synny kansallisella tasolla ollenkaan ja miten tuhansille lahopuulla eläville lajeille luodaan suotuisat elinolosuhteet jättämällä metsiin lahopuita. ”Vaikka metsässä olisi pimeää ja metri lunta puun korjuun aikana, lajien- ja vesialueiden suojelu toimii silti”.

Kiinnostusta herättää tietysti myös teknologia ja valtavat modernit metsäkoneet joiden ohjaamoon kiipeää virkamies toisensa jälkeen. Metsänhoitaja kertoo GIS-järjestelmästä (Geographic Information System), jonne kirjataan kaikki toteutetut toimet ja uudet tiedot, kuten uhanalaisten lajien esiintymät, tärkeät luontokohteet ja suojelualueet sekä puuston kasvu. Näin varmistetaan, että metsiä hoidetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.

Ihmisiä tutustumassa motoon.

Vierailu metsässä lounaineen ja nuotiokahveineen on elämys ulkomaisille osallistujille, joiden kotimaissa – Belgiassa, Ranskassa, Saksassa, Puolassa, Portugalissa, Hollannissa, Tanskassa, Ruotsissa ja Liettuassa – metsät ja metsänhoitomenetelmät ovat erilaisia kuin  Suomessa. Kestävän metsänhoidon eri näkökulmien tasapainoinen huomiointi toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa tekevät vaikutuksen vieraisiin.

Päivän toinen tutustumiskohde on UPM Kaukaan tehdasalue ja uusi Lappeenrannan biojalostamomme, jonka kaupallinen tuotanto mäntyöljystä dieseliksi alkoi vain muutama viikko sitten. Vieraille esitellään miten Kaukaan tehtailla tuotetaan sellua, paperia, energiaa ja sahatavaraa – puuta tehokkaasti hyödyntäen ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Konkretiaa tehdaskierroksella saadaan kun vastaan ajaa säiliöauto täynnä puupohjaista dieseliä matkalla asiakkaalle. Jo 140 vuotta sitten Kaukaalla valmistettiin puisia lankarullia. Ylijääneistä sorvaustähteistä tehtiin sellua. Nyt sellun tähteistä valmistetaan uusiutuvaa dieseliä, jota voidaan käyttää kaikissa dieselmoottoreissa.

Bussi pysähtyy pieneltä öljynjalostamolta näyttävän biojalostamon eteen. Rullatehtaan yläkerran ikkunasta on näkymä koko biojalostamolle – se on maailman ensimmäinen laatuaan. Puun pihkasta lähtöisin oleva mäntyöljy jalostuu laitoksen ainutlaatuisessa prosessissa uusiutuvaksi dieseliksi. Sitä valmistuu 120 miljoonaa litraa vuodessa. UPM BioVernoksi ristitty polttoaine vähentää autoilun hiilidioksidipäästöjä merkittävästi eikä lisää puunkorjuuta tai maankäyttöä.

UPM:n biojalostamo.

Vierailu päättyy Kaukaan kerholle, josta käsin Kaukaan tehtaita aikoinaan johdettiin. Tänään siellä keskustellaan eurooppalaisesta biotaloudesta. Työ- ja elinkeinoministeriön organisoiman vierailun tavoitteena oli vakuuttaa Brysselin sidosryhmät biotalouden suurenmoisista mahdollisuuksista. UPM:n tavoitteena oli näyttää miten biotalouden pyörät pyörivät Suomessa – entistä puhtaammin. Metsäteollisuus muuttuu – puu pysyy. Nyt se on suomalaista ja eurooppalaista biotaloutta parhaimmillaan.

Kirjoittaja: Sari Mannonen, myynti- ja markkinointijohtaja, UPM Biopolttoaineet
sari.mannonen(ät)upm.com

BioExcu Storifyssä:

Katso kooste Twitter-viesteistä ja tapahtumien kulusta: BioExcu 


Lue seuraava artikkeli: Suomella on sinistä kultaa - Jääkö se hyödyntämättä? »