Kaupunkiniityillä kohti monipuolista viherympäristöä

Luonnolle ja biologiselle monimuotoisuudelle on löydettävä tilaa tiiviiksi rakennettujen taajamien seasta. Kaupunkiniityt tuovat kaupunkiin uudenlaisia elämyksellisiä ympäristöjä, vaalivat perinnebiotooppeja ja tarjoavat elinympäristön tärkeille hyönteisille. Kekkilän Niittymulta on optimoitu kasvualusta vähällä hoidolla pärjääville niittykasveille.

Niityt ovat aikaisemmin olleet kiinteä osa Suomen maataloutta, kun karjan talvirehuksi tarvittava heinä kerättiin talteen erilaisilta niityiltä. Maatalouden tehostumisen ja kaupunkien laajentumisen jälkeen niittyjä on jäljellä enää pieni osa 1800-luvun lopun huippuvuosista.

Elinvoimaa kaupunkilaisille ja pölyttäjille

Suuri osa ihmisistä asuu kaupungissa ja sen vuoksi rakennetuista viheralueista on tullut tärkeitä ajanvietto- ja virkistyspaikkoja. Rakentamalla erilaisia viheralueita, pidetään myös huolta siitä, että kaupunkiympäristön eliölajisto pysyy mahdollisimman monipuolisena.

Kaupunkiin rakennettujen niittyjen avulla saadaan kaupunkimaisemaan luotua rikasta lajistoa, joka hyödyttä ihmisiä ja eläimiä. Kaupunkiniityllä voi kasvaa jopa kaksi sataa eri kasvilajia Niittyjen avulla voidaan tarjota elinympäristö elintärkeille pölyttäjille, joiden määrä on ollut huolestuttavasti häviämässä viime vuosina.

Helppohoiteiset niityt pärjäävät vähäravinteisessa maassa

Vahvalla juuristolla sekä lehtien vahapeitteisyyden tai karvaisuuden avulla kasvit menestyvät kuivien kausien yli niukkaravinteisessa kasvualustassa. Kasvit juurtuvat hitaammin, mutta ne sopeutuvat silloin kestämään hyvin kuivuutta. Niityt säilyvät vehreinä kesän kuivimpinakin hellejaksoina ilman kastelua.

Kaupunkiniityt ovat matalien hoitokustannustensa myötä taloudellisia ratkaisuja. Niittyjen hoitaminen vaatii huomattavasti vähemmän resursseja kuin perinteinen rakennettu puistoalue. Nurmikkoalueet vaativat leikkaamista noin 20 kertaa kasvukauden aikana. Niittyjä ei kastella, lannoiteta eikä niitä tarvitse niittää kuin kaksi kertaa vuodessa. Niitto on tärkeää, jotta niitty ei pääse rehevöitymään ja muutu otolliseksi kasvuympäristöksi runsaille ja korkeakasvuisille kasveille.

Kissankelloja, päivänkakkaroita, orvokkeja ja ahomansikoita

Niityt voidaan jakaa karkeasti tuoreisiin niittyihin, kosteisiin niittyihin ja kuiviin niittyihin, eli ketoihin. Kedot ovat tyyppilisiä hiekka- ja moreenimaiden niittyjä, joista sadevesi poistuu suhteellisen helposti. Kedoilla esiintyy erityisesti yksi- ja kaksivuotisia kasveja, mutta kedon kasvillisuuden joukossa saattaa esiintyä myös monivuotisia kasveja. Kuivien niittyjen kasvillisuus on sopeutunut hyvin karuihin kasvuolosuhteisiin.

Ravinteikkaat viherrakentamisen kasvualustat eivät sovellu sellaisenaan niittyjen perustamiseen, vaan ne vaativat omat erityiset kasvualustansa. Kasvillisuuden monimuotoisuus varmistetaan riittävän vaihtelevalla koostumuksella, jolloin eloperäisen aineksen määrä ja vedenpidätyskyky vaihtelevat kasvualustan eri kohdissa. Lajeiksi valikoituu kestäviä luonnonlajeja, jotka pärjäävät ilman jatkuvaa ylläpitoa.

Kekkilän Niittymulta on lannoittamaton ja kalkitsematon, erityisesti kuiville niityille tarkoitettu seulomaton kasvualusta. Seulomattomuuden ansiosta kasvualustassa on pientä vaihtelua orgaanisen aineen määrissä eri kohdissa. Orgaanisen aineen määrän vaihtelu edesauttaa vaihtelevan niittykasvillisuuden viihtymistä kasvupaikalla.

Kaupunkiniityt ovat kestävää ympäristörakentamista parhaimmillaan

Sen lisäksi että niityt ovat kuuluneet vahvasti osaksi maalaismaisemaa, ne ovat myös osa kaupunkikulttuuria. Esimerkkinä tästä ovat suomalaisten ja ulkomaisten turistien ilona oleva Suomenlinnan kaunis niittykasvillisuus sekä Vantaanjoen varrella kasvavat yhtenäiset kaupunkiniityt. Vanhojen niittyjen lisäksi uusia niittyjä perustetaan ympäri Suomea. Muun muassa Seinäjoelle, Lahteen ja Vantaalle on rakennettu uusia niittyjä.

Niittyjä voidaan perustaa myös katoille

Tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä tilan löytäminen luonnon monimuotoisuudella on haastavaa. Perinteisten niittyjen lisäksi kaupunkiniittyjä voi perustaa esimerkiksi katoille. Kattopuutarhojen avulla hyöty saadaan jo ohuella, kansirakentamiseen suunnitellulla kasvualustakerroksella.

Kekkilän Maksaruohokattomulta Plus on niukkaravinteinen ja vähäorgaaninen kasvualusta viherkatoille. Se on tarkoitettu niitty- ja ketokasvien lisäksi myös maksaruoho- ja sammalkatolle. Kasvualustaan lisätyn maanparannuskompostin ansiosta ravinteet vapautuvat hiljalleen kasvien käyttöön.

 

Artikkelin kirjoittaja, tuoteryhmäpäällikkö Paulina Nyberg, vastaa Kekkilän viherrakentamisen kasvualustojen, muiden tuotteiden toiminnallisuudesta ja tuotekehityksestä. Hän toimii myös asiantuntijana yhteistyökumppaneiden erityiskasvualustatarpeista.

Yhteydenotot:

Puhelin 020 790 4806, sähköposti paulina.nyberg@kekkila.fi

www.kekkila.fi

 

Artikkeli on julkaistu 16.10.2017.