Lähde aikamatkalle suomalaiseen biotalouteen

Uusi verkkosovellus osoittaa, kuinka vahvasti metsä on aina ollut osa Suomen historiaa ja kehitystä. Yläkoululaisille suunniteltu Havina-oppimateriaali tarjoaa oivalluksia ja uusia näkökulmia myös aikuisille.

Suomen Metsäyhdistys on luonut sata vuotta täyttävän Suomen kunniaksi uudenlaisen katsauksen suomalaisen metsäbiotalouden kehitykseen. Havina – aikamatka suomalaiseen biotalouteen -oppimateriaali havainnollistaa kuvitetun aikajanan avulla, kuinka suomalaiset ovat hyödyntäneet luonnon uusiutuvia materiaaleja ja niihin pohjautuvia keksintöjä ja innovaatioita jo vuosituhansien ajan.

Havinan käyttäjä voi seikkailla historiassa pitkin aikajanaa. Metsien käytöstä ja suomalaisten metsäsuhteesta kerrotaan tekstein, kuvin ja videoin. Biotalous keksintöineen ja innovaatioineen yhdistyy yhteiskunnallisiin muutoksiin ja maailman tapahtumiin.

Metsä on taipunut moneen ennen ja nyt

Historiamme tärkeissä tapahtumissa on jollakin tavalla aina ollut metsä mukana. Havina auttaa näkemään syy- ja seuraussuhteita. Se kertoo miten, mutta myös miksi metsää kulloinkin on käytetty. Esimerkiksi ihmisten tiedontarve ja lukutaidon kehittyminen johtivat paperintuotannon kasvuun. Sitä ennen höyrykoneen keksiminen vaikutti Suomessa juuri metsäbiotalouden kehittymiseen, kun tukkeja pystyttiin kuljettamaan höyrylaivojen ja -veturien ansiosta yhä tehokkaammin tehtaalle.

Moni nykyinen biotalouden innovaatio pohjaa jo kauan sitten keksittyihin menetelmiin ja materiaaleihin. Tänään tietotaito ja teknologia muokkaavat niitä tämän aikakauden näköisiksi. Sodan aikana autot liikkuivat puuta kaasuttamalla. Nyt sama mutta korkeampi teknologia on otettu taas käyttöön. Sota-aikana puuspriillä ”jatkettiin” bensiiniä, eläintenrehua tehtiin puusta, muovituotteita valmistettiin maidon kaseiinista. Nämä ratkaisut on virinneet maailmalla uudelleen. Tiesitkö, että Suomen ensimmäinen muovitehdas Sarvis käytti raaka-aineenaan maitoa. Maitoa tarvittiin päivittäin jopa 40 000 litraa! Suomalaiset ovat valmistaneet vanerista suuria sotilastelttoja. Voisiko nykyisin katastrofialueilla rakentaa väliaikaiset asumukset muovin ja pellin sijasta vanerista?

Puuta, Suomen merkittävintä uusiutuvaa luonnonvaraa, on käytetty aina myös muuhun kuin energiantuotantoon ja rakentamiseen: esimerkiksi pukeutumiseen. Kun nyt Marimekko suunnittelee mekkoja selluloosakuidusta, sota-aikana ommeltiin korsetteja paperista.

Suomen ja maailman muutosten lisäksi Havina seuraa pienen ja tyypillisen suomalaisen tehdaspaikkakunnan Äänekosken kehitystä aina eränkäynnistä biojalostamon rakentamiseen. Alla Äänekoski 1600-luvun alussa ja sen alla nykypäivän Ääneskoski.

Äänekoski 1600-luvun alussa. 
Tämän päivän Äänekoski. (Kuvat: Suomen Metsäyhdistys) 

Väline ilmiöpohjaiseen oppimiseen

Maksuton verkkosovellus on avoin kaikille. Sitä voi selailla verkossa tai sen voi ladata tietokoneelle tai tabletille.

Havina on suunniteltu yläkoulun oppimateriaaliksi. Laaja tietopaketti sopii perinteiset oppiainerajat ylittävään ilmiöoppimiseen, jossa aihepiiriä ja opetusmateriaalia tarkastellaan usean oppiaineen näkökulmasta. Havinassa on ainestoa esimerkiksi äidinkielen, maantiedon, kemian, kuvaamataidon ja uskonnon tunneille.

Havina joustaa tarpeiden mukaan. Opettaja voi ottaa opetukseen vain pienen palan aikajanasta tai sitten asiaa työstetään monen teeman ja aikakauden kautta useissa oppiaineissa. Samalla kun katsotaan Suomen historiaan, etsitään myös ratkaisuja tulevaisuuteen. On hyvä tunnistaa omat ja yhteiskunnan juuret, jotka suomalaisilla ovat vahvasti kiinni metsässä.

Nykypäivän ratkaisuihin ja tulevaisuuteen Havinassa kurkistetaan lyhyissä videoissa, jotka on tuotettu Suomen tulevaisuus -tiedesarjasta. Franck-median dokumenttiohjelmassa etsittiin vastausta siihen, millaisen osaamisen varassa Suomi on seuraavina vuosikymmeninä. Suuri osa sarjaa käsitteli biotalouden mahdollisuuksia.

Havinan käyttäjällä on mahdollisuus myös testata oppimaansa. Kysymyksiin vastaamalla hän saa pelirahaa, jonka avulla voi sovelluksen tulevaisuusosiossa päättää yhteiskunnan kehityksen suunnasta.

Biotaloustietoa myös metsäammattilaisille

Ilmiöitä ei voi oppia yhden oppiaineen kautta. Samoin biotalous ylittää rajoja – se on kemiaa, energiaa, metsänhoitoa, lääketiedettä ja esimerkiksi vaateteknologiaa. Rikkoessaan aine- ja alakohtaiset rajat Havina opettaa myös yhteistyötä. Sovelluksen avulla opitaan, että yhdessä tekeminen ja eri näkökulmat rikastuttavat lopputulosta.

Havina soveltuu myös metsäammattilaisten käyttöön. Sen avulla voi kertoa, mitä biotalous on. Aikajanaa on mahdollista seurata jääkaudelta tähän päivään ja tulevaisuuteen asti tai siltä voi kukin valita itselleen sopivan tarinan kerrottavaksi.

Lisäksi sovellus tarjoaa lukemattoman määrän kiinnostavia tiedonmuruja, kuten tämän: 1900-luvun alussa hirviä oli vain muutamia kymmeniä ja niitä aidattiin metsästäjiltä turvaan. Nykyisin hirvenkaatolupia myönnetään Suomessa vuosittain monta kymmentä tuhatta.

Huoli luonnonvaran riittävyydestä kulkee käsi kädessä sen käytön lisääntymisen myötä. Suomalaisia pidettiin venetsialaisten veroisina – jos ei parempinakin – laivanrakentajina 1500-luvulla. Kysyntää oli etenkin Pohjanmaalla, missä maaherra vuonna 1686 kielsi laivanrakennuksen ilman lupaa, sillä hän pelkäsi puuvarantojen loppuvan.

Tutustu ja käy lataamassa Havina

Havinaa ovat rahoittaneet Metsämiesten Säätiö, Maa- ja metsätalousministeriö, Aili ja Yrjö Rasin säätiö ja Kollin säätiö. Franck-median Suomen tulevaisuus -tiedesarjasta muokatut videot on tehty Wihurin säätiön tuella. Teknisestä toteutuksesta vastaa NordicEdu Oy.A

 

Artikkelin kirjoittaja Sirpa Kärkkäinen on Suomen metsäyhdistyksen nuorisoviestinnän yhteyspäällikkö. 

Yhteydenotot: sähköposti etunimi.sukunimi@smy.fi, puhelin 050 3512 416

 

Artikkeli on julkaistu 10.8.2017.

Aihetunnisteet: biotalous, case, koulutus, metsätalous