MMM on avannut biotalousstrategiaa tukevien hankkeiden rahoitushaun

Uutinen - Julkaistu 24.1.2018

Maa- ja metsätalousministeriö julistaa avoimen haun Kansallista metsästrategiaa, Kansallista
ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaa ja biotalousstrategiaa tukeville hankkeille.

Tavoitteena on tuottaa tietoa ja käytännön työkaluja strategioiden jalkauttamiseen. Nyt valittavissa hankkeissa edistetään mm. metsätalouden huomioon ottamista kaavoituksessa, metsäluonnon monimuotoisuuden seurantaa ja turvaamista, ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä luontoon perustuvien palveluiden pilotointia.

1. Haun painopisteet

Hakemuksia toivotaan seuraavista aihepiireistä:

Metsät ja kaavoitus

Kansallisen metsästrategian tavoitteena on, että kaavoitusjärjestelmä tukee metsätalouden ja
monipuolisen liiketoiminnan edistämistä. Kehittämisen tavoitteena on selkeyttää metsälain ja maankäyttö- ja rakennuslain rajapinnat niin, että päällekkäinen ohjaus poistuu, sekä selkeyttää maisematyölupamenettelyjä ja kaavamääräyksiä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 1.5.2017 voimaan tulleen muutoksen myötä yleiskaavojen maa- ja metsätalousvaltaisilla alueille ei enää voi asettaa puiden kaatamista koskevaa maisematyölupaa. Muutos koskee vain uusia yleiskaavoja, ei ennen lain voimaantuloa hyväksyttyjä yleiskaavoja. Näissä ennen muutosta hyväksytyissä yleiskaavoissa on maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, joissa edellytetään maisematyölupaa puiden kaatamiseen.

Maisemanarvotustutkimusten mukaan ihmiset arvostavat enemmän hoidettuja kuin hoitamattomia metsiä. Kaavalla ei voida velvoittaa metsien hoitamiseen. Kaavamääräyksillä ja maisematyöluvalla voidaan ainoastaan asettaa rajoitteita tai kieltoja metsänkäsittelylle. Nämä voivat kuitenkin johtaa siihen, että metsä jää kokonaan hakkuu- ja hoitotoimien ulkopuolelle, jolloin sen maisema- ja virkistysarvot kärsivät. Maisema- ja luontoarvojen edistämiseen on kehitetty sopimuksellisuuteen perustuvia menetelmiä. Esimerkiksi maisema-arvokaupassa voidaan sopia metsänkäsittelystä ja maanomistajan saamasta korvauksesta. Sopimuksesta hyötyvät molemmat osapuolet.

Tavoite:

• Kehitetään ja pilotoidaan maisematyölupakäytäntöjen sujuvoittamista, kun yleiskaavassa voidaan edellyttää maisematyölupaa puiden kaatamiseen maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla.
• Kehitetään ja pilotoidaan uusia tapoja edistää maisema-arvojen turvaamista ja maiseman
  hoitamista.

Metsäluonnon monimuotoisuuden seuranta ja turvaaminen

Metsien käytön lisäämisen vaikutuksista ekologiseen kestävyyteen käydään vilkasta yhteiskunnallista keskustelua. Metsien käyttöä halutaan lisätä biotalouden tarpeisiin. Samalla tulee kuitenkin huolehtia metsien käytön ekologisesta kestävyydestä, kuten metsäluonnon monimuotoisuuden sekä vesien ja maaperän laadun säilymisestä. Tarvitaan tietoa, jolla seurataan metsäluonnon monimuotoisuuden parantamiseksi tehtävien toimenpiteiden vaikutuksia.

Hankkeen tavoitteena on:

• täsmentää luonnonhoidon laadun seurantaan liittyvät tietotarpeet esim. strategioiden ja
  lainsäädännön pohjalta; mitä metsäluonnon monimuotoisuutta koskevaa tietoa yhteiskunnan
  näkökulmasta tarvitaan tulevaisuudessa
• selvittää olemassa oleva tieto tietolähteineen
• arvioida luontolaadun parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden nykytilaa olemassa olevan tiedon pohjalta sekä selvittää esimerkiksi kenttätutkimuksilla, haastatteluilla, digitaalista tietoa hyödyntämällä tai muilla relevanteilla menetelmillä puuttuvat tiedot (esim. säästöpuiden säilyminen, millaista kuollutta puuta ainespuun korjuun yhteydessä korjataan energiaksi)
• kuvata kustannustehokas seurantatiedon kerääminen (mitä tietoa, millä tavalla, millä aikavälillä ja kuka kerää)

Lisäksi voidaan osarahoittaa hankkeita, jotka tukevat metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamista osana metsien kestävää hoitoa ja käyttöä.

Sää- ja ilmastoriskienhallinnan työkalut ja seuranta biotaloudessa

Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman päämääränä on, että suomalaisella
yhteiskunnalla on kyky hallita ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja sopeutua ilmastossa tapahtuviin muutoksiin. Riskienhallinta on osa toimialan vastuullisuuden ja kestävyyden turvaamista. Eri toimialojen tulisi jalkauttaa toimijoille työkaluja ilmastoriskien hallitsemiseksi. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen koskettaa laajasti alueellisia ja paikallisia toimijoita sekä yrityksiä. Biotalouden riskienhallinnan vahvistamiseksi tarvitaan yhteistyötä eri sektoreiden välillä sekä oman toimialan sisällä.

Luonnonvarakeskuksen raportti Sopeutumisen tila 2017 kuvasi maa- ja metsätalouden sekä kala- riista ja porotalouden haavoittuvuuksia muuttuvassa ilmastossa. Biotalouden eri toimialojen sää- ja ilmastoriskien hallitsemiseksi, tarvitaan taloudellisia mittareita riskienhallinnan vahvistamiseksi ja asian jalkauttamiseksi toimialoille yrityksistä toimijakenttään. Yritykset eivät enää voi olla huomioimatta muuttuvan ilmaston aiheuttamia riskejä ja mahdollisuuksia. Sään ääri-ilmiöistä yrityksille aiheutuvat kustannukset kasvat kovaa vauhtia, ja kohdistuvat vastuullisuuden kannalta jo ennestään haastavaan kokonaisuuteen: globaalien arvoketjujen hallintaan.

Hankkeen tavoitteena on:

• Edistää yhteiskunnan ilmastonmuutokseen sopeutumista kehittämällä ilmastonmuutoksen
  aiheuttamien taloudellisten riskienhallintaan soveltuvia välineitä
• Parantaa ilmastoriskien arviointia ja hallintaa sopimalla toimialojen sisällä tärkeimmistä mittareista
• Kehittää sopeutumiseen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia.

Hankkeen toteutuksessa voidaan järjestää toimialakohtaisia työpajoja yhteisten riskienhallintamittareiden rakentamiseksi ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien innovoimiseksi. Lisäksi voidaan järjestetään yritysvalmennus, joka tukee biotalousyritysten ilmastokestävyyttä eli nostaa ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalle riskienhallinnan, jotta sopeutumiseen liittyvät uhat ja mahdollisuudet jäsennetään ilmastovastuullisen toiminnan osana.

Luonnon arvoista lisäarvoa – ekosysteemipalvelujen pilotointihanke

Ekosysteemipalveluita tunnistamalla, luomalla ja tuotteistamalla voidaan kehittää uusia luontoon
perustuvia liiketoimintoja. Erilaisille matkailijasegmenteille räätälöityjen, luonnon monimuotoisuutta hyödyntävien innovatiivisten liiketoimintakonseptien kehittäminen ja testaaminen avaa uusia ansaintamahdollisuuksia. Luonnon monimuotoisuutta hyödyntävien liiketoimintakonseptien kehittäminen tulee kuitenkin tehdä niin, että se edistää monimuotoisuutta, eikä vaaranna sitä. Luonnon arvojen ja terveysvaikutusten hyödyntämiseen, luontomatkailun kasvuun ja metsien keruutuotteisiin sisältyy paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Tuotteistamalla niitä nykyistä paremmin voidaan kasvattaa Suomen biotalouden arvoa sekä monipuolistaa sen sisältöä ja siten vahvistaa ja monipuolistaa biotalouden elinkeinopohjaa.

Tavoitteena on edistää eri biotalousyritysten yhteistyötä niin, että alueelliset biotalouden arvoverkot
vahvistuvat ja eri biotaloustoimijat, kuten neuvojat, yrittäjät (ml. palveluyritykset, metsänomistajat,
maatalousyrittäjät) ymmärtävät alueiden ekosysteemipalvelupotentiaalin osana luonnonvarojen kestävää käyttöä ja hoitoa. Hankkeessa pilotoidaan alueellista kestävyyttä vahvistavia biotalouden
liiketoimintaverkostoja, jotka ovat löytäneet yritysten välisiä synergisiä yhteyksiä ekosysteemipalveluita tuotteistamalla.

Tavoitteena on pilotoinnin kautta kehittää toimintamalli, joka olisi yleistettävissä muuallekin. Sen tulee sisältää mm. yhteinen näkemys alueellisen kestävyyden kehittämisestä, luonnon arvojen tuotteistamisen pullonkaulat pilottialueella, toimijoiden roolit ja vastuiden jakautumisen, keinot ja toimintatavat, joilla hankkeessa kehitettyä toimintaa jatketaan hankerahoituksen päättymisen jälkeen sekä kuvaus mallin yleistettävyydestä muillekin alueille.

Hankkeen toteutuksessa hyödynnetään aiemmin toteutettuja hankkeita ja eri puolilla maata jo kehitettyjä ekosysteemipalveluihin perustuvia liiketoimintaideoita. Analysoidaan julkisyhteisön – kuntien, maakuntien ja valtion eri toimijoiden sekä kolmannen sektorin mahdollisuudet edistää liiketoiminnan syntymistä.

Hankkeeseen etsitään pilottialueelle hyvin verkostoitunutta toimijaa (toimijarypästä), jolla on mahdollisuus toteuttaa laajamittainen alueellinen pilotointi. Paikallisten toimijoiden sitoutuminen on hankkeen onnistumisen edellytys.

2. Hankkeiden valinta

Koska teemat vaativat laajaa yhteistyötä, konsortiohankkeet ovat suositeltavia. Maa- ja
metsätalousministeriö voi yhdistää hankkeita ja täsmentää niitä yhdessä hakijoiden kanssa.

Hankkeiden valintaperusteet ovat seuraavat:

• Kuinka hyvin hanke tukee strategioiden toteutusta
• Yhteistyön laajuus ja toimivuus
• Työn toteutettavuus
• Hankkeen tulosten sovellettavuus käytäntöön
• Viestintäsuunnitelman laatu.

Hakijoilta ei edellytetä omarahoitusosuutta, mutta sen sisällyttäminen hankkeeseen katsotaan eduksi.

3. Hankkeiden rahoitus, koko ja kesto

Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa uusia hakemuksia noin 500 000 eurolla vuonna 2018. Tavoitteena on rahoittaa noin viittä hanketta, joiden kesto voi vaihdella vuodesta kolmeen vuoteen. Useampivuotisia hankkeita varaudutaan rahoittamaan myös vuosina 2019–2020, mikäli valtion talousarviossa osoitetaan tähän tarkoitukseen tarvittavat varat.

4. Hakemisen aikataulu ja lomake

Hakulomakkeelle tai laaditut hakemukset pyydetään toimittamaan viimeistään 20.3.2018 klo 16.15 ensisijaisesti sähköisesti maa- ja metsätalousministeriön kirjaamoon, kirjaamo@mmm.fi. Postiosoite: Maa- ja metsätalousministeriö, PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO.

Hankkeet voivat alkaa aikaisintaan huhtikuussa 2018. Maa- ja metsätalousministeriö pidättää oikeuden olla rahoittamatta yhtään hanketta. Hankkeita voidaan rahoittaa myös haettua pienemmällä summalla.

Lisätietoja
Erityisasiantuntija Katja Matveinen, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 02951 62287
etunimi.sukunimi@mmm.fi

Hakuilmoitus (pdf)
Hakulomake (pdf)
Hakulomakkeen tekninen täyttöohje (pdf)

Katso myös

Kansallinen metsästrategia 2025

Maa- ja metsätalousministeriö 23.1.2018