Muovitiekartta etsii ratkaisuja – biomateriaalit tarjoavat niitä

On helppo sanoa, että muovi on ongelma, jos unohtaa sen olevan myös ratkaisu esimerkiksi tehokkaaseen ja raaka-aineita säästävään pakkaamiseen. Todellinen ongelma on muovin vastuuton käyttö, johon liittyy muoviroskan kasvava määrä ja sen vuotaminen luonto-olosuhteisiin. Muovin käyttö lisääntyy edelleen nopeasti erityisesti lyhytikäisissä kertakäyttösovelluksissa. Näemme kiihtyvän kasvun vaikutukset sekä jätehuollossa että ympäristön roskaantumisessa. Suomessa roskaantuminen on pienempää kuin useissa muissa maissa, ja jäte kulkeutuu keräyslaatikoiden kautta kierrätykseen tai energiajakeeksi.

EU:ssa panostetaan nyt erityisesti kierrätykseen. Muovin kierrätys on haastavaa siksi, että ei ole olemassa vain yhtä muovia vaan lukuisia muovilaatuja ja -tyyppejä, joita käytetään hyvin monenlaisissa tuotteissa. Monessa tapauksessa yksittäisessä tuotteessa on yhdistetty useampaa muovia, joita ei pysty mekaanisesti erottelemaan toisistaan. Tämän laajan muovikirjon lajitteleminen on koneelle ja asiantuntijallekin vaikeaa, ja jatkojalostus kierrätyksen kautta joskus jopa mahdotonta. Silti kaikki muovi kuuluu lajitella ja käsitellä asiaan kuuluvalla tavalla, eikä syytää sitä ympäristöön.

Biopohjaisille pakkausratkaisuille on globaali tarve

Perinteisille fossiilisille muoveille on tullut uusia, biopohjaisia vaihtoehtoja. Muovitiekartta nostaa nämä materiaalit osaksi pitkän tähtäimen tavoitteita ja ratkaisuja muoviongelman ratkaisemiseen. Muovitiekartan raportissa todetaan, että biopohjaisille, kierrätettäville ja joissain käyttökohteissa myös biohajoaville pakkausratkaisuille on globaalisti tarvetta. Uusiutuviin raaka-aineisiin pohjautuvat muovit ja materiaalit ovatkin hieno mahdollisuus Suomelle eikä niitä tulisi nähdä kilpailijana perinteiselle muoviteollisuudelle.

Biomuoveja voi kierrättää tai kompostoida teollisesti – laadusta riippuen

Osa biopohjaisista muoveista vastaa ominaisuuksiltaan fossiilipohjaisia vastineitaan ja ne kiertävät muovinkierrätysjärjestelmässä ilman ongelmia. Uudentyyppisten biopohjaisten sekä biohajoavien muovien käyttöä halutaan kuitenkin usein rajoittaa siksi, että ne voisivat sotkea olemassa olevia kierrätysjärjestelmiä. Toisaalta väitetään, että biohajoavat muovit eivät oikeasti hajoa. Oikein toimivassa teollisessa kompostoinnissa biohajoavat muovit hajoavat kuitenkin vedeksi, hiilidioksidiksi ja biomassaksi. Kierrätysjärjestelmän kehittäminen, materiaalitutkimus ja biopohjaisten muovien volyymien kasvattaminen taasen mahdollistavat myös näiden materiaalien liittämisen muovin kierrätysjärjestelmiin.

Biohajoavuus tulisi viestiä selkeästi kuluttajille

Biomuovien osalta terminologia on toisinaan epäselvää ja hämmentävää. Sen vuoksi tulisikin erotella uusiutuviin raaka-aineisiin pohjautuvat biohajoamattomat ja biohajoavat muovit. Biopohjaisissa ja biohajoavissa polymeereissä on myös materiaaleja, jotka käyttäytyvät muovin tavoin, mutta nämä kemiallisesti muokkaamattomat luonnonpolymeerit eivät Euroopan komission kannan mukaan sisälly muovin määritelmään. Muovin tai muovimaisen materiaalin mahdollinen biohajoavuus tai biohajoamattomuus tulisi viestiä kuluttajille selkeästi, jotta tuote lajiteltaisiin loppukäytön jälkeen oikeaan kierrätysjakeeseen.

Kuva: VTT

Pinnoitettu kartonki on vaihtoehto muoville

Kartonki mainitaan yhtenä vaihtoehtona korvata muovia. Useissa sovelluksissa tarvitaan kuitenkin pinnoitteita, kuten esimerkiksi vettä kestävä kerros maitopurkissa tai kahvikupissa. Usein tämä kerros on muovia tai muuta polymeeriä, mutta silti tuote on kierrätettävissä. Kuitu voidaan käyttää uudelleen ja muovi kerätä talteen. Kartonki voidaan pinnoittaa myös biohajoavalla polymeerillä, jolloin kartonginkierrätyksen rinnalla myös teollinen kompostointi on mahdollinen loppukäsittelytapa.

Joissain sovelluksissa, kuten kuljetussuojana käytetyissä styroksipakkauksissa, muovi voidaan korvata täysin kuitupohjaisilla vaihtoehdoilla.

Uutta materiaaliosaamista tarvitaan

Teknistä kehitystä ja uusia materiaaleja tarvitaan edelleen. Muovitiekartassa on ehdotettu perustettavaksi New Plastics -verkosto, jossa panostetaan mm. yritysten materiaaliosaamiseen, sekä ohjaamaan rahoitusta muovia korvaavien ratkaisuiden kehittämiseen. Uudentyyppisten muovien lisäksi tarvitaan muoviakin parempia ratkaisuja. Parempi kuin muovi johtaa ajatuksena meidät itsestään selvien ratkaisujen yläpuolelle. Biomateriaalit ovat tämän palapelin kulmapaloja.

Nojaaminen täydelliseen muovikiertoon johtaa kalliiseen ja tehottomaan ratkaisuun. Kaikkea muovia ei voida kierrättää takaisin samaan käyttötarkoitukseen, vaan osa siitä on joko muunnettava kemikaaleiksi tai poltettava. Kuitumateriaalit parantavat kierrätettävyyttä ja biohajoavat polymeerit ja muovit näiden kanssa yhdessä helpottavat ja tehostavat kierrätettävyyttä, mahdollistavat biologisen hajottamisen vaihtoehtoisena käsittelymenetelmänä ja vähentävät tarvetta polttaa jätettä.

Muovitiekartan viesti on selkeä: vähennä ja vältä, kierrätä ja korvaa. Siitä on helppo olla samaa mieltä, mutta tämän saavuttamiseksi tarvitaan useita ja laajamittaisia toimia. Näistä vähäisin ei ole yleisen mielipiteen muuttaminen: harkitse kulutusta ja lajittele jätteet!

Kirjoittajat:
Ali Harlin, VTT:n tutkimusprofessori, asiantuntija-alueena uudet biotalouden ratkaisut, ali.harlin(a)vtt.fi
Heidi Peltola, VTT:n erikoistutkija, asiantuntija-alueena biopohjaiset muovit ja biokomposiitit, heidi.peltola(a)vtt.fi

Lue lisää Muovitiekartasta Suomelle

Julkaistu 17.10.2018