Nelma ryydittämään vesiviljelyä

Blogi - Julkaistu 12.11.2015

unto_eskelinen12.11.2015

Tasan viisikymmentä vuotta sitten, marraskuussa 1965, juhlittiin hotelli Marskissa komeasti uuden viljelykalalajin esiinmarssia. Presidentti Kekkosen toimiessa kummina laji sai entisen harhaanjohtavan nimen tilalle uuden ja iskevämmän. Sateenkaariraudusta tuli kirjolohi. Olisiko nyt uuden menestystarinan aika? Nelmassa on siihen aineksia.

Uusi tukijalka

Suomen vesiviljely on kasvanut kirjolohella, josta tuli nopeasti arvoltaan kalataloutemme tärkein laji. Tuotannon yksipuolisuudesta tuli ongelma, kun kauppa 1990-luvulla vapautui. Punalihainen kirjolohi joutui kilpailuun tuontilohen kanssa, jonka ylituotannot ja hintakriisit iskivät meillekin. Lisäksi tiukka ympäristösäätely on meillä Suomessa, naapureista poiketen, estänyt kilpailuun vastaamisen laitosten kokoa kasvattamalla.

Kehittyvä vesiviljelymme tarvitsee uusia, erilaisia lajeja ja entistä arvokkaampia tuotteita. Tätä varten tuotiin nelma Suomeen vuonna 2010. Tuojana oli Luonnonvarakeskukseen liitetty Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Tuodut kalat ovat Venäjällä viljelyssä olevaa kantaa.

Kalavalikoiman yläpäähän

Nelma on Siperiassa ja Alaskassa harvalukuisena elävä lohikala, joka kasvaa meressä ja nousee suuriin jokiin kudulle. Ulkonäöltään siikaa muistuttava nelma voi kasvaa jopa yli 25 kilon painoiseksi. Sukukypsäksi laji tulee 3 – 5 kilon kokoisena.

Nelman maku, aromi ja rakenne ovat gastronomien mukaan samettisen hienoja. Venäjällä nelma on valkoliinaravintoloiden kallein kalalaji. Arvotuotteeseen tähdätään Suomessakin. Valikoiman yläpäässä laji hyödyttää eniten koko arvoketjua. Jos yhteiskunnan vahva tahtotila vesiviljelyn lisäämisestä toteutuu, voi nelmasta tulla myös menestyvä vientituote.

Rauhassa ja turvallisesti

Nelma.
Kuva: Eetu Ahanen/Luken arkisto.

Nelma tuotiin vain kasvatukseen, istutuksia ei sallita. Tällöinkin uuteen lajiin liittyvät riskit on otettava huolella huomioon.  Tuonti tehtiin desinfioituna mätinä karanteenin kautta ja lajista on tehty EU-asetuksen mukainen ekologinen riskiarvio.

Aivan keittiön oven takana ei nelma-annos vielä ole. Tuodusta mädistä kasvatetuista emoista alettiin tänä vuonna saada mätiä, jolla tuotantokokeilut voidaan käynnistää. Kasvu kauppakokoon vie joitakin vuosia. Mutta hyvää kannattaa hieman odottaa.

 

Kirjoittaja Unto Eskelinen toimii erityisasiantuntijana Luonnovarakeskuksessa, jossa hän on paneutunut kestävän vesiviljelyn kehittämiseen.

unto.eskelinen(at)luke.fi

Blogikirjoitus on julkaistu samanaikaisesti myös Luonnonvarakeskuksen www-sivuilla.

 


Aihetunnisteet: blogi, elintarvikkeet, kalat, vesiviljely

Lue seuraava artikkeli: Biotalous vaatii rinnalleen kilpailukykyä »