Parantaako biotalouden kehittyminen kemian poolin alueen huoltovarmuutta?

Syksyllä 2015 ilmestyneessä Huoltovarmuuskeskuksen rahoittamassa selvityksessä arvioidaan kemian alan näkökulmasta niitä mahdollisuuksia, joita biotalouden kehittäminen tarjoaa Suomen väestön ja talouden selviytymiseksi mahdollisten kriisien ja niistä johtuvien vakavien tuotannollisten häiriöiden aikana.

Selvitykseen on poimittu esimerkkejä sekä käynnissä olevasta biopohjaisesta tuotannosta että erilaisista kehityshankkeista. Erityisesti on keskitytty seuraaviin käyttökohteisiin

A. energia lämmön- ja sähköntuotantoon sekä liikenteeseen
B. maatalouden kemian tuotteet
C. peruskemikaalit
D. erikoiskemikaalit
E. vedenpuhdistus
F. liimat, lakat, maalit
G. materiaalit
H. lääkeaineet, desinfiointi- ja puhdistusaineet

Kemianteollisuuden toimijat ovat mukana biomassojen koko kierrossa alkaen biomassojen kasvatukseen tarvittavien lannoitteiden valmistamisesta aina biojätteen jalostamiseen. Noin kolmasosa Suomessa toimivista kemian alan yrityksistä hyödyntää uusiutuvia raaka-aineita ja monia uusia ratkaisuja ja prosesseja on kehitteillä. Tehdasinvestointeja Suomessa ovat jonkin verran hidastaneet yleinen talouden epävarmuus, öljyn alhainen hinta, tempoileva ja monimutkainen sääntely sekä raaka-aineen saatavuuteen liittyvät epävarmuustekijät. Huoltovarmuuden kannalta on merkittävää, mihin maahan yritykset sijoittavat uutta tuotantoa.

Selvityksen ydinkysymykseen on tulosten perusteella helppo vastata: biotalouden kehittyminen tulee parantamaan kemian poolin alueen huoltovarmuutta monella tavalla. Riippuvuus fossiilisista raaka-aineista vähenee ja sen lisäksi muutoksia tapahtuu toiminnan tavoissa: resurssitehokkuus paranee ja syntyy uudenlaista osaajien yhteistyötä, osaamisten yhdistelyä ja ekosysteemejä, mikä luo uusia verkostoja ja myös osaltaan parantaa huoltovarmuutta.

Huoltovarmuuden kannalta on keskeistä, että Suomen biotaloutta kehitetään kokonaisuutena. Vaikka yksi Suomen suurimmista haasteista on energian saannin turvaaminen, biotaloudessa on energian tuottamisen lisäksi huomioitava myös muut tuotteet. Ilman monipuolistamista ja yhteistyötä biotalouden potentiaali ei realisoidu.

Parantaako biotalouden kehittyminen kemian poolin alueen huoltovarmuutta? (pdf, 2.painos)
Lisää huoltovarmuudesta: www.huoltovarmuus.fi

Lisätietoja;

Tekniikan tohtori Maija Pohjakallio, selvityksen tekijä: maija.pohjakallio@kemianteollisuus.fi
Valmiuspäällikkö Petri Ahola-Luttila, kemian pooli, muovi- ja kumipooli: petri.ahola-luttila@kemianteollisuus.fi

 

Julkaistu 8.10.2015
(3.11.2015  päivitetty selvityksen 2.painos)

Aihetunnisteet: biotalous, case, julkaisu, kemia