Puun käyttöä voidaan lisätä, jos monimuotoisuus turvataan entistä tehokkaammin

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen 24.10. neljättä kertaa käydyissä pyöreän pöydän keskusteluissa keskusteltiin metsien kestävästä käytöstä. Keskustelujen tavoitteena on tiivistää metsä- ja ympäristöalan yhteistyötä ja löytää uusia ratkaisuja metsätalouden kestävyyteen ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.

Tärkein teema tällä kertaa oli Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tuore raportti metsäbiotalouden kestävyydestä. Raportin päätulos on, että puun käyttöä voidaan lisätä ekologisesti kestävällä tavalla, jos metsien monimuotoisuutta turvaavia ohjauskeinoja ja toimintatapoja tehostetaan.

Kehittämiskohteiksi tunnistettiin kuolleen puuston säästäminen nykyistä paremmin hakkuissa, järeiden elävien säästöpuiden lisääminen uudistushakkuissa sekä luonnonhoidollinen kulotus. Tärkeää on myös välttää puun korjuuta arvokkailta luontokohteilta sekä turvata Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) tarkoituksenmukainen resursointi.

Tuloksia esittelivät johtaja Petri Ahlroth Suomen ympäristökeskuksesta ja johtaja Taneli Kolström Luonnonvarakeskuksesta. Esittelijät kertoivat, että raportti on tuotettu erinomaisessa yhteistyössä. Kokonaisuus keräsi kuulijoilta kiitosta.

– Haluan kiittää raportin laatijoita hyvästä työstä. Tulos kertoo, että meillä on avaimet metsien kestävään käyttöön. Hakkuita voidaan lisätä, kunhan samalla huolehditaan monimuotoisuudesta, totesi maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Keinot on jo olemassa

– Tulos antaa toivoa, mutta herättää myös jatkamaan toimia monimuotoisuutta edistävien keinojen markkinoimiseen. Hakkuumääriä voidaan lisätä, mutta olemassa olevat keinot täytyy saada entistä laajemmin käyttöön, totesi metsä- ja ympäristöjohtaja Tomi Salo Metsäteollisuus ry:stä.

– Selvitys antaa hyvän pohjan keskustelulle. METSO-ohjelman rahoitus on tällä hetkellä liian pieni. Se pitäisi saada kohdilleen, jotta ohjelmaa voidaan tehokkaasti toteuttaa, totesi Harri Hölttä Suomen luonnonsuojeluliitosta.

– Selvitys osoittaa, että nykyisissä metsänhoidon suosituksissa kuvatut keinot ovat hyviä, mutta niiden jalkauttaminen vaatii lisää työtä. Tätä asiaa edistää parhaillaan käynnissä oleva Monimetsä-hanke, toteaa ministeri Tiilikainen.

Pyöreän pöydän prosessi käynnistyi tämän vuoden tammikuussa. Mukana on noin kolmekymmentä tahoa, jotka edustavat hallintoa, tutkimusta, teollisuutta, metsänomistajia sekä metsä- ja ympäristöjärjestöjä. Pyöreä pöytä kokoontuu seuraavan kerran 11.1.2017.

 

Uutinen maa- ja metsätalousministeriön sivuilla.

Aihetunnisteet: julkaisu