Selvitys: Vesihuoltolaitosten taloudellisia toimintaedellytyksiä pitää vahvistaa

Suomi haluaa säilyttää asemansa vesihuollon mallimaana myös 2020-luvulla. Juuri ilmestyneen selvityksen mukaan tavoitteessa onnistuminen edellyttää, että Suomessa vahvistetaan vesihuoltolaitosten taloudellisia edellytyksiä. Lisäksi on hyödynnettävä uusia teknologioita ja kytkettävä vesihuoltopalveluiden kehittäminen entistä vahvemmin osaksi valuma-aluepohjaista suunnittelua ja yhdyskuntakehitystä.

Vesihuollon suuntaviivoissa 2020-luvulle tarkastellaan vesihuoltoon vaikuttavia muutostrendejä, tärkeimpiä ongelmia ja uhkia sekä uusia mahdollisuuksia. Asiantuntijoiden tunnistamat vesihuollon kehittämistarpeet ovat:

  1. Vesihuoltolaitosten resurssien vahvistaminen
  2. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sekä osaamisen vahvistaminen
  3. Valuma-aluepohjaisen ajattelun vahvistaminen suunnittelussa
  4. Vesihuollon voimakkaampi kytkeminen osaksi bio- ja kiertotaloutta
  5. Vesihuoltosektorin kansainvälinen yhteistyö

Julkaisun mukaan keinoja, joilla vesilaitosten taloutta voidaan vahvistaa, ovat muun muassa laitoskoon kasvattaminen yhdistämällä laitoksia tai resurssien varmistaminen yhteistyöllä. Ilman riittävää resursointia ei pystytä tarttumaan korjausvelkaan, varautumaan erityistilanteisiin eikä osallistumaan kehittämistyöhön.

Aiempi vastaava Suomen vesihuollon kehittämistä koskeva arviointi tehtiin yli kymmenen vuotta sitten. Monet vuonna 2006 tunnistetuista muutostekijöistä kuten muutokset alue- ja väestö-rakenteessa, kiristyvät lainsäädännölliset vaatimukset sekä maanalaisten verkostojen korjausvelan kasvu vaikuttavat yhä vesihuollon järjestämisen edellytyksiin. Vesihuoltoa uhkaavat myös entistä voimakkaammat ilmastonmuutoksesta aiheutuvat sään ääri-ilmiöt.

Vettä ja energiaa säästäville sekä ravinteita kierrättäville ratkaisulle on kysyntää maailmanlaajuisesti, mikä edistää uutta liiketoimintaa vesihuollossa. Jo toteutuneita innovaatioita ovat jäteveden lämpöenergian hyödyntäminen ja uusien ravinteita kierrättävien tuotteiden, kuten lannoitevalmisteiden jalostaminen lietteestä.

Maa- ja metsätalousministeriön tilaaman työn toteutti Planpoint Oy ja sitä ohjasivat myös ympäristöministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Kuntaliiton ja Vesilaitosyhdistyksen edustajat. Julkaisu on saatavilla maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilta. Painettua julkaisua voi tilata Vesilaitosyhdistyksen verkkokaupasta.

Lisätietoja:
vesiylitarkastaja Katri Vasama, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 241 katri.vasama(at)mmm.fi
neuvotteleva virkamies Jarkko Rapala, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 315, jarkko.rapala(at)stm.fi
neuvotteleva virkamies Ari Kangas, ympäristöministeriö, p. 0295 250 340, ari.kangas(at)ym.fi
yhdyskuntatekniikan päällikkö Paavo Taipale, Kuntaliitto, p. 09 771 2559, paavo.taipale(at)kuntaliitto.fi
toimitusjohtaja Osmo Seppälä, Vesilaitosyhdistys, p. 09 8689 0122, osmo.seppala(at)vvy.fi

Vesihuollon suuntaviivat 2020-luvulle (pdf)

Aihetunnisteet: julkaisu, vesi, vesihuolto