Suomessa on maailman suurin luomukeruuala

Luomukeruu on maaseudun elinkeinoille ja biotalouden kehittämiselle uusi mahdollisuus, jota ei kannata haaskata. Suomen puhtaan pohjoisen luonnon yhdistäminen globaalisti tunnettuun luomubrändiin on markkinavaltti, jota harvalla maalla on tarjota.

Luomuluonnontuotteiksi voidaan kutsua metsien ja soiden antimia, jotka on kerätty luomukeruualueeksi sertifioidusta maastosta. Tunnetuimpia luomuluonnontuotteita lienevät metsämarjat, mutta suomalaisyritykset käyttävät tuotteissaan myös esimerkiksi luomumahlaa, -pakuria, -villiyrttejä ja -kuusenkerkkiä.

Maailmalla löytyy kysyntää etenkin erilaisten superfoodien luomulaatuisille raaka-aineille. Suomessa superfoodien markkinat ja valmistus nojasi aluksi eksoottisiin tuontituotteisiin kuten gojimarjoihin, mutta nykyään alan yritykset etsivät aktiivisesti täkäläisiäkin raaka-aineita.

Superfoodien ja muiden elintarvikkeiden lisäksi luomuluonnontuotteita käytetään kosmetiikan ja ravintolisien valmistuksessa. Alan yritykset tähtäävät tuotteillaan lähes poikkeuksetta vientimarkkinoille.

Sertifioiduilla alueilla on kasvun varaa

Suomella on erinomaiset edellytykset vastata luomuluonnontuotteiden kysynnän kasvuun, sillä maamme sertifioitu luomukeruuala on jo nyt maailman suurin: noin 12 miljoonaa hehtaaria.

Metsän sertifiointi luomukeruualueeksi on EU:n luomuasetuksen mukainen kansainvälinen käytäntö. Sen ehtona on, että sertifioitavalla alueella ei ole kolmen edellisvuoden aikana käytetty luomussa kiellettyjä kemiallisia lannoitteita tai torjunta-aineita. Sertifioinnin perusteet tarkastetaan vuosittaisella valvontakäynnillä.

Luomukeruualueeksi sertifiointi ei estä talousmetsän tavallisia hoitotoimia. Asiantuntijat arvioivat, että Suomen metsä-, kitu- ja joutomaista yli 95 % täyttää luomusertifioinnin vaatimukset.

Luomukeruualaa vasta vähän Etelä-Suomessa

Tällä hetkellä valtaosa maamme luomukeruualasta sijaitsee Pohjois-Suomessa, jossa on paljon valtion metsiä. Sen sijaan Etelä-Suomessa luomusertifioinnin mahdollisuudet ovat vielä lähes hyödyntämättä, sillä pohjoista pirstaleisempi metsänomistus on hidastanut sertifioinnin etenemistä. Etelässä metsiä ovat sertifioineet luomukeruualueiksi lähinnä yksittäiset luomutilat tai metsänomistajat.

Tilanne voi muuttua tulevaisuudessa, sillä Evira on työstänyt luomukeruualueiden sertifiointiin uudet ohjeet. Niiden myötä sertifiointi on aiempaa vaivattomampaa alueilla, joilla metsänomistajia on useita.

Vientimarkkinoilla vaaditaan yhä useammin luomua

Luomuluonnontuotteiden hyödyntäminen on kansantalouden näkökulmasta erittäin kannattavaa, sillä raaka-aineesta saatava lisäarvo on huikeasti suurempi kuin monien muiden biotalouden raaka-aineiden kohdalla.

Niin ikään olennaista on, että vain sertifioidulta luomukeruualalta kerättyjä luonnontuotteita saa markkinoida luomuna. Etenkin vientimarkkinoilla vaaditaan yhä useammin nimenomaan luomua, oli kyse sitten elintarvikkeiden tai kosmetiikan raaka-aineista. Luomukeruualan yleistyminen myös eteläisessä Suomessa kohentaisikin selvästi alan yritysten toimintaedellytyksiä.

Etenkin jokamiehenoikeuden piiriin kuulumattomien luomuluonnontuotteiden kuten mahlan, pakurin tai pihkan keruu voi tuoda suoria ansaintamahdollisuuksia myös metsänomistajille. Esimerkiksi luomumahla-alalla toimivat Arctic Birch ja Nordic Koivu ovat viime vuosina laajentaneet hankintaansa. Kumpikin yritys vie luomumahlaa maailmalle sekä elintarvikekäyttöön että kosmetiikkateollisuuden raaka-aineeksi.

Lisätietoja Luomukeruualueesta Ruokafakta-sivustolla.

Artikkelin on kirjoittanut Pro Luomu ry:n tiedottaja Minna Nurro.

Yhteydenotot:
sähköposti minna.nurro@proluomu.fi, puhelin 040 120 7477

Kuvat: Birgitta Partanen

Artikkeli on julkaistu 15.1.2018