Tutkimuksen ja osaamisen vahvistamisesta vauhtia siniselle biotaloudelle

Blogi - Julkaistu 16.4.2018

Think global, act local! Vesi on keskeisessä roolissa kaikissa alkutuotannon muodoissa, teollisuuden prosesseissa sekä monessa maapallon kestävyyshaasteessa. Väestönkasvu, ilmastonmuutos ja kaupungistuminen pakottavat etsimään uusia ratkaisuja nopeasti kasvavaan veden, ruoan ja energian tarpeeseen. On myös muistettava, että meri- ja järvimaisemalla on suuri merkitys meille suomalaisille ja luo loistavia mahdollisuuksia myös matkailu- ja hoivaelinkeinoille.

Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt panostaa sinisen biotalouden vauhdittamiseen. Tavoitteena on, että sininen biotalous on Suomelle vahva tulevaisuuden kasvuala ja hyvinvoinnin tekijä. Yhteiskunnan voimavaroja, toimenpiteitä ja myös tutkimusta ja osaamista tulee suunnata nykyistä paremmin tukemaan yritysten kasvua ja uudistumista sekä kansainvälisten läpimurtojen saavuttamista.

Nyt lausunnolla olevan tutkimus- ja osaamisagendan lähtökohdaksi valittiin kuusi YK:n kestävän kehityksen tavoitetta ja niihin kilpailukykyisten ja kestävien ratkaisujen tuottaminen. Mitä tutkimusta ja osaamista tarvitaan akuuttien, kansallisten ongelmien ratkaisemiseksi? Ja pidemmällä aikajänteellä mitä tutkimusta ja osaamista tarvitaan, jotta ollaan mukana globaalisti nousevissa teemoissa, jotka luovat tulevaisuuden mahdollisuuksia elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle ja vahvistavat suomalaista osaamispohjaa?

Kestävä ruuantuotanto

YK:n tavoitteena on poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää alkutuotantoa. Ruuan tarve lisääntyy 50 % vuoteen 2030 mennessä. On löydettävä uusia, tehokkaampia ruuan ja proteiinin tuotannon tapoja ja tuotantoalueita. Kasvava kiinnostus kohdistuu meri- ja vesialueiden parempaan hyödyntämiseen. Kalankasvatus on erittäin tehokas tapa tuottaa ruokaa.

Suomi on Itämeren suurin kalastusvaltio, mutta silti haasteena on sekä kotimaisen kalan saatavuus että alhainen jalostusaste. Tutkimuksen ja osaamisen painopisteiksi nousivat mm. kalastuksen jatkuvuuden turvaaminen, vesiviljelytuotannon kasvattaminen kestävästi sekä tuotteiden ja tuotannon arvon kasvattaminen. Nousevina mahdollisuuksina nähtiin levien ja kasvibiomassojen jalostaminen rehuksi ja proteiiniksi, kalavarojen kasvattaminen sekä teknologiset innovaatiot.

Puhdas vesi ja sanitaatio

YK:n tavoitteena on varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille. Makean veden tarve lisääntyy 30 % vuoteen 2030 mennessä. Vesivarojen hallinta ja veden käytön tehokkuus korostuvat.

Lyhyen ajan painopisteiksi nousivat mm. vettä säästävät ja kierrättävät teknologiat ja ratkaisut, vesihuollon kokonaisratkaisut sekä vesi-infrastruktuurin älykäs saneeraus. Digitalisaatiolla on kasvava rooli. Tulevaisuuden mahdollisuuksia nähtiin etenkin haitallisten aineiden poistamisessa (ml. mikromuovit), ”NoWater”- sanitaatiokonseptien kehittämisessä sekä maapallon makeavesivarojen muutosten mallintamisessa.

Edullista ja puhdasta energiaa

YK:n tavoitteena on varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille. Energiatarpeen ennustetaan lisääntyvän 45 % vuoteen 2030 mennessä.

Suomessakin on mahdollisuuksia esimerkiksi teknologian kehittämisessä rannikon ja meren hyödyntämiseksi energiatuotannon alustana ja lähteenä, rannikon tuulipuistojen ja kalankasvatuksen yhdistämisessä sekä vesivoiman ekologisen kestävyyden parantamisessa. Tulevaisuuden mahdollisuuksina nähtiin mm. mikrolevien hyödyntäminen nopeasti uusiutuvina biopolttoaineen raaka-aineina. Tärkeitä nousevia aiheita ovat myös esim. patoturvallisuuden parantaminen digitaalisilla ratkaisuilla ja ilmastonmuutoksen ennakointi vesivoiman tuotannossa.

Terve ja monimuotoinen vesiympäristö

YK:n tavoitteena on säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä. Suomessa ongelmana on erityisesti vesien rehevöityminen ja vaikutukset vesiluontoon. Ratkaisuilla sekä haja- että pistemäiseen kuormitukseen sekä hulevesiin ja niiden sisältämiin haitallisiin jäämiin on maailmanlaajuiset markkinat. Myös automaattisen veden laadun seurannan ja siitä syntyvän datan hallinnan ja palveluiden liiketaloudellinen merkitys kasvaa.

Pessimistisen ennusteen mukaan vuonna 2030 on meressä enemmän muovia kuin kaloja. Tarvitaan systeemitason ratkaisumalleja ravinteiden, kemikaalien ja muovien hallintaan, tekniikoita saastuneiden meren- ja järvenpohjien kunnostukseen sekä myös malleja habitaattipankeista ja luonnonarvokaupasta.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen

YK:n tavoitteena on toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan. Lämpötilan nousu vaikuttaa vesistöihin ja meriin sekä edelleen ravintoverkkoihin, kalastoon ja elinkeinoihin. Ongelmat ovat saman tyyppisiä ympäri maailmaa, joten esim. vesihuollon kestävillä ratkaisuilla on maailmanlaajuiset markkinat. Lisääntyneiden talvisateiden vaikutusten vähentäminen ja esim. jäättömyyden vaikutukset elinkeinoihin ovat tärkeitä tutkimuksen painopisteitä.

Hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja hiilen sitomista edistävillä innovaatioilla on kiire ja kasvavat markkinat. Toisaalta tulee ottaa huomioon ilmastonmuutoksesta hyötyvien lajien potentiaali. Kaupunkien tulvankestävyyden parantaminen on iso tulevaisuuden haaste.

Terveys ja hyvinvointi

YK:n tavoitteena on taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille. Vesiluontoon perustuviin matkailu-, hyvinvointi ja virkistyspalveluihin liittyy merkittäviä kasvumahdollisuuksia, joita voidaan tutkimuksella vauhdittaa.

Tärkeitä painopisteitä ovat virkistyskäytön ja matkailun liiketoiminnan kehittäminen, vesiluonnon hyvinvointivaikutusten mittaaminen sekä alustatalouden mahdollisuudet. Kiinnostavia mahdollisuuksia nähdään myös esim. ennaltaehkäisevän terveydenhuollon kehittämisessä, hyvinvointipalveluiden tuotteistamisessa sekä ekosysteemipalvelujen ja habitaattipankkien tuotteistamisessa

Liiketoiminnan kasvun vauhdittaminen ja todellisen muutoksen aikaansaaminen edellyttävät muutoksia myös yritysten, tutkimuksen ja hallinnon toimintatavoissa. Agendan valmistelussa nousi esiin viisi painopistettä, jotka luovat muutokselle tarvittavan perustan. Nämä ovat toisen blogin aihe.

Tutkimuksen ja osaamisen painopisteitä tulee tarkastella säännöllisesti paitsi eri toimialojen sisällä myös tavoitteellisessa, vuorovaikutteisessa keskustelussa yritysten, hallinnon, tutkimustahojen, muiden toimijoiden ja rahoittajien kesken. Yksi tärkeä mittari agendan toimeenpanon arvioinnissa tuleekin olemaan se, miten hyvin tavoitteellisen vuoropuhelun rakentamisessa onnistutaan.

Kirjoittaja Riitta Rahkonen on Lukesta henkilökierrossa oleva erityisasiantuntija, joka vetää maa- ja metsätalousministeriön Luonnonvaraosastolla  sinisen biotalouden tutkimus- ja osaamisagendan valmistelua yhdessä neuvotteleva virkamies Timo Halosen kanssa.

Tutkimuksen ja osaamisen agendan valmistelusta on vastuussa maa- ja metsätalousministeriö ja valmisteluryhmässä ovat edustettuina Luke, Syke, VTT, Suomen Akatemia ja BusinessFinland. Valmisteluprosessin tukikonsulttina toimii Gaia Consulting Oy. Aineistoa ja näkemyksiä on kerätty yrityshaastatteluin, verkkokyselyllä ja työpajoissa.

Tutkimus- ja osaamisagenda on kaikille avoimella lausuntokierroksella 19.3. – 20.4.2018.  Lausunnot pyydetään sähköisesti lausuntopalvelu.fi –järjestelmässä.

Lisätietoja lausuntokierroksesta ja sinisestä biotaloudesta.

Kirjoitus on julkaistu 16.4.2018