Lääkkeitä puusta

Puussa on tuhansia yhdisteitä, joista tunnemme vain murto-osan. Monet yhdisteistä liittyvät puun puolustusmekanismeihin. Niiden avulla puu torjuu sienet ja monet muut taudit. Nyt tutkitaan, voisiko samoista yhdisteistä olla hyötyä myös ihmiselle. Esimerkiksi kuusen pihka suojaa puun pinnan vauriot sieni-itiöiltä ja sitä on kautta aikain käytetty myös ihmisen haavojen parantamiseen. Nyt pihkan teho haavojen hoidossa on todennettu myös lääketieteellisellä tutkimuksella.

Ksylitolista käytetään myös nimitystä koivusokeri. Nimi paljastaa aineen alkuperän ja käyttötarkoituksen. Saksalaiset ja ranskalaiset tiedemiehet löysivät ksylitolin kemiallisena aineena 1890-luvulla, mutta sen vaikutus hampaiden terveyteen keksittiin ja todennettiin suomalaistutkijoiden toimesta 1970-luvulla. Turun yliopistossa huomattiin, että koivusta saatava ksylitoli estää hampaiden reikiintymistä. Myöhemmin Oulun yliopistossa havaittiin, että ksylitoli vähentää myös lasten korvatulehduksia. Teollisesti ksylitolia valmistetaan koivun hemiselluloosasta.

Myös korkeaan veren kolesterolipitoisuuteen sekä sydän- ja verisuonitauteihin on löydetty vastalääke puusta. Männystä saadaan kasvisteroleita ja -stanoleita, joita lisätään muun muassa margariiniin ja jogurttiin. Säännöllisesti nautittuina ne alentavat veren kolesterolia.

Myös koivun tuohesta saatava betuliini alentaa kolesterolia. Betuliini antaa tuohelle sen valkoisen värin ja sillä on myös voimakas bakteereita tappava vaikutus. Sen käyttöä lääkkeiden raaka-aineena on tutkittu Suomen lisäksi muun muassa Kiinassa. Betuliinimolekyyli on niin iso, ettei se läpäise soluseinää. Lääketutkimuksissa pyritäänkin tautien ennaltaehkäisyyn suojaamalla solun pinta betuliinilla. Betuliinin on todettu vähentävän HI-viruksen aktiivisuutta. Sen mahdollisuuksia tutkitaankin nyt HIV-lääkkeenä.

Puun sisällä olevaa oksan osaa sanotaan sisäoksaksi. Kuusen sisäoksista saadaan yhdistettä nimeltään HMR-lignaani. Sen avulla voidaan ehkäistä sekä syöpää että sydän- ja verisuonitauteja. Tämäkin keksintö on suomalainen. Betuliinin rinnalla myös HMR-lignaanin mahdollisuuksia tutkitaan HIV-lääkkeenä.

Kaikkia puusta saatavia yhdisteitä voidaan ottaa talteen sellutehtaalla sellun valmistuksen yhteydessä. Tulevaisuuden biojalostamoissa puuta käytetään entistä monipuolisemmin, yhä moninaisempien tuotteiden raaka-aineena. Puusta ja muista metsästä saatavista raaka-aineista etsitään ja löydetään jatkuvasti uusia yhdisteitä, joilla on positiivisia terveysvaikutuksia. Lääketeollisuuden lisäksi myös kosmetiikkateollisuus on kiinnostunut metsän antimista.

Teksti ja kuvat ovat metsäalan esittelysalkun infokorteista ja ne on toteutettu yhteistyössä koko metsäalan yhteisen Metsä puhuu -tulevaisuushankkeen ja metsäalan yritysten kanssa. Salkku erilaisine näytteineen on nuorison itse ideoima tapa esitellä monipuolista toimialaa. Salkkua on jaettu yläkouluihin metsäalan kouluvierailuilla. Lisätietoja salkusta ja kouluvierailuista: vilma.issakainen(@)smy.fi ja paavo.lyytikainen(@)forestindustries.fi.