Hallituksen strategisen painopistealueen Biotalous ja puhtaat ratkaisut toimeenpano

Biotaloudessa paljon potentiaalia

2.9.2015
Maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö tiedottavat

Elinkeinoministeri Olli Rehn ja maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kertoivat 2.9.2015 hallituksen strategisen painopistealueen Biotalous ja puhtaat ratkaisut toimeenpanosta ja sen kärkihankkeiden etenemisestä.

Tavoitteena on tehdä Suomesta biotalouden, kiertotalouden ja puhtaiden ratkaisujen edelläkävijä vuoteen 2025 mennessä. Kestävillä ratkaisuilla halutaan vauhdittaa vientiä ja työllisyyttä sekä lisätä omavaraisuutta.

”Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävään ja älykkääseen hyödyntämiseen perustuva talous. Siihen sisältyy myös energiatalouden rakenteen muuttaminen, joka vaatii myös jatkossa tukijärjestelmiä. Keskeinen haaste on varmistaa se, että energiajärjestelmämme on koko siirtymäajan toimitusvarma, kilpailukykyinen ja kestävä”, toteaa elinkeinoministeri Olli Rehn.

”Biotaloudessa ja kiertotaloudessa sekä talous että ympäristö voi hyvin. Puhtaita ratkaisuja tarvitaan maailmalla ja se on käännettävä työpaikoiksi ja vientimahdollisuuksiksi”, toteaa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Kärkihanke 1. Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Tavoitteena on nostaa kestävällä tavalla uusiutuvan energian osuus 2020-luvulla yli 50 prosenttiin energian loppukulutuksesta, puolittaa tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin ja lisätä energiaomavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen mm. turpeen. Tämä perustuu erityisesti bioenergian ja muun päästöttömän uusiutuvan tarjonnan lisäämiseen. Suurimmat mahdollisuudet saavutetaan nestemäisten biopolttoaineiden ja biokaasun tuotannon ja teknologian kasvattamisessa.

Tässä tarkoituksessa jo tänä syksynä käynnistetään vuoteen 2030 tähtäävän energia- ja ilmastostrategian valmistelu. Valmis strategia on tarkoitus esitellä selontekona eduskunnalle joulukuussa 2016. Panostuksia uusiin investointeihin kannustavaan energiatukeen lisätään ja edistetään säädösteitse uusiutuvan energian ja liikenteen biopolttoaineiden käyttöä. Hallitus laatii myös keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman, joka esitellään selontekona eduskunnalle keväällä 2017.

Kärkihanke 2. Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä

Hallituksen toimintasuunnitelma varmistaa osaltaan uusien biojalostamoiden raaka-aineen saannin. Yrittäjämäistä metsätaloutta edistetään toimilla, jotka nostavat metsätilan keskikokoa ja vauhdittavat metsätilojen sukupolven vaihdoksia. Puun tarjontaa vahvistetaan myös metsätietojärjestelmää ja sähköisiä palveluita kehittämällä. Muita merkittäviä toimenpiteitä ovat puurakentamisen edistäminen säädöksiä ja rakentamismääräyksiä purkamalla, metsäteollisuuden investointien ja mekaanisen metsäteollisuuden edistäminen sekä biotalouden tutkimus- ja innovaatio-ohjelmat.

Kärkihanke 3. Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon

Kiertotalouden avulla voidaan sekä parantaa ympäristön tilaa että luoda maahan uusia työpaikkoja ja vientimahdollisuuksia.
Itämeren hyvän ekologisen tilan edistämiseksi vähennetään vesistöihin huuhtoutuvien ravinteiden määrää sekä parannetaan yhdyskuntajätevesien ravinteiden hyötykäyttöä sekä maatalouden ravinne- ja energiaomavaraisuutta. Kierrätystä edistetään myös uudistamalla sääntelyä, esimerkiksi jätteiden käyttöä maarakentamisessa helpotetaan. Erilaiset kokeiluhankkeet lisäävät materiaalien ja ravinteiden kierrätystä ja niihin liittyvää liiketoimintaa. Hallitus myös käynnistää pilaantuneiden maa-aineiden kunnostus- ja kokeiluohjelman.

Kärkihanke 4. Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun

Valtion lisärahoitus Maatilatalouden kehittämisrahastoon toimii siemenrahana, joka varmistaa maatalousyrittäjien investointipäätökset. Maataloudessa investoinnit sijoittuvat useimmista muista toimialoista poiketen haja-asutusalueille, mikä vahvistaa alueellisesti tasapainoista kehitystä.

Alkutuotantoon tehtävä investointi tuottaa moninkertaiset kerrannaisvaikutukset jalostuksessa, kaupassa ja palveluissa. Elintarvikeketjun toimivuutta parannetaan lupa- ja ilmoitusmenettelyjä keventämällä sekä normeja purkamalla. Myös vesi- ja kalavarojen kotimaisessa käytössä ja viennissä on paljon potentiaalia. Vesivientiohjelma sekä sinisen biotalouden kokeiluhankkeet toteutetaan vuoden 2018 loppuun mennessä.

Kärkihanke 5. Luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinoin

Suomeen perustetaan uusi kansallispuisto maamme satavuotisjuhlan kunniaksi vuonna 2017. Vaeltavia ja uhanalaisia kalakantoja elvytetään erikseen valittavissa pilottikohteissa kalatiestrategian toimeenpanolla. Toimenpiteillä parannetaan kestävän matkailun edellytyksiä sekä tuetaan luonnon monimuotoisuuden ja Itämeren hyvän ekologisen tilan saavuttamista.

Lisätiedot:
elinkeinoministerin erityisavustaja Markku Rajala, puh. 050 345 8490
maatalous- ja ympäristöministerin erityisavustaja Anne Kettunen, puh. 046 923 5169

Tiedotustilaisuuden diaesitys

Aihetunnisteet: biotalous