Pohjoismaat maailman kärjessä siirryttäessä fossiilisista polttoaineista kohti biotaloutta

Parempi tuottavuus, säästöt raaka-aineiden kustannuksista ja määrissä sekä materiaalien tehokas kierrätys ja pienentyvät ympäristöpäästöt tekevät siirtymän fossiilisista polttoaineista kohti biotaloutta kannattavaksi. Ministeri Olli Rehn, ministeri Sven-Erik Bucht Ruotsista, Pohjoismaisen ministerineuvoston pääsihteeri Dagfinn Høybråten sekä ministeriöiden edustajat Saksasta ja Hollannista jakavat vihreän siirtymän kärkimaiden visioita Nordregio Forumissa 22-23 marraskuuta Helsingissä.

– Pohjoismaat ja pohjoiset alueet voivat olla biotalouden edelläkävijöitä ja innostaa muita maita niin EU:ssa kuin muuallakin maailmassa. Luonnonolosuhteidemme, teollisen infrastruktuurimme ja osaamisemme avulla voimme vahvistaa kilpailukykyämme ja luoda uusia työpaikkoja sekä samanaikaisesti hillitä ilmastonmuutosta, toteaa elinkeinoministeri Olli Rehn.

Alueet vihreän kasvun vetureina: Kemi-Tornio ja Samsø

Pohjoismaissa useat alueet ovat huomanneet vihreämmän kasvun taloudellisen potentiaalin ja toteuttavat kunnianhimoisia uudistuksia.  Samsøn saari Tanskassa pyrkii täysin energiaomavaraiseksi ja fossiilisista polttoaineista vapaaksi vuoteen 2030 mennessä. Samsø tuottaa jo nyt enemmän uusiutuvaa energiaa kuin käyttää. Vahva ympäristöystävällinen brändi tuo työpaikkoja ja lisää turismia vuosi vuodelta.

Suomessa Kemi-Tornion alueella toimitaan kiertotaloudessa, jossa teollisuuslaitokset toimivat kiinteässä yhteistyössä  prosessien ja materiaalien kierrätyksen tehostamiseksi. Teollisten symbioosien ja ympäristöliiketoiminnan arvo Kemi-Tornio -alueella on arvioitu olevan vuositasolla 200 miljoonaa euroa. Investointi- ja kehittämispotentiaaleja on tunnistettu vuonna 2014 aloitetussa selvitystyössä, jonka mukaan alueella syntyy vuosittain 1,3 miljoonaa tonnia teollisuuden sivuvirtoja. Kemi-Tornion teollisen symbioosin tämän hetken työllisyysvaikutuksiksi on arvioitu vajaat 500 työpaikkaa, mutta bio-ja kiertotalouden investointien kautta määrä voi kasvaa jopa sadoilla työpaikoilla tulevaisuudessa.

Kemi-Tornion, Samson sekä 20-30 muun  pohjoismaisen vihreän talouden alueen edustajat  saapuvat Nordregio Forumiin esittelemään toimintamallejaan ja hyviä käytäntöjään. Lisäksi Pohjoismaisen aluekehitysinstituutti Nordregion ja Pohjoismaisen ministerineuvoston pääministereiden aloitteen The Nordic Prime Minister’s’ Green Growth Initiative tuoreimmat tutkimustulokset ja projektit ovat esillä  Nordregio Forumissa. Tilaisuuteen osallistuu lisäksi laaja joukko kansainvälisiä ja kansallisia vihreän talouden asiantuntijoita.

Tekstiilien ja muovien kierrätys vasta puolessa välissä  

Pohjoismaissa on hyvät edellytykset biotalouden kasvattamiseen luonnonvarojen ja innovaatiokyvyn ansioista, ja vihreä kasvu on ollut korkealla pohjoismaisella agendalla pääministerien aloitteen myötä vuodesta 2012. Keskeisten biotaloussektorien osalta kokonaisliikevaihto oli 184 000 miljoonaa euroa Pohjoismaissa vuonna 2014 (Nordic Innovation), mikä tarkoittaa keskimäärin 10% Pohjoismaan taloudesta, Suomessa ja Islannissa tämä osuus in vieläkin suurempi.

Raaka-ainesäästöt ja parempi tuottavuus tuovat työpaikkoja haja-asutusalueille ja parantavat mahdollisuuksia tuotekehitykselle muun muassa maataloudessa, kalataloudessa, metsäteollisuudessa ja kemiallisessa teollisuudessa. Pelkästään parantamalla tekstiilien kierrätystä voidaan synnyttää jopa 4000 uutta työpaikkaa Pohjoismaihin, ja tähän arvioon ei vielä lasketa tekstiilien innovatiivista uusiokäyttöä tai kestävän kehityksen mukaisien tekstiilien luomista merestä ja metsästä.  Muovin kierrätysprojekteissa on vielä paljon parannettavaa, erityisesti kotitalousjätteen kierrättämisessä, muovin kierrätyskeskusten perustamisessa, muovin erottelemisessa sähköelektroniikasta ja tekstiilien keräämisessä, kierrätyksessä ja uudelleenkäytössä. Pohjoismaat voivat lisätä muovijätteen keräystä ja kierrätystä noin 700 000 tonnilla kuntien jätevirrassa. Tällä hetkellä kierrätyskeskuksiin tuodun muovin määrä ja sähkölaitteista eristetyt muovit voitaisiin hyödyntää paljon tehokkaammin, kuin mitä tällä hetkellä tehdään. Vuotuinen uusien tekstiilien kulutus on Pohjoismaissa 350 000 tonnia, mutta ainoastaan 120 000 tonnia käytettyjä tekstiilejä kerätään vuodessa. Suuri mahdollisuus piilee myös muovin korvaamisella hajoavalla biomuovilla.

Lisätietoja:

Pipsa Salolammi, tiedottaja, Nordregio
Pipsa.salolammi(at)nordregio.se
+46 76 1841654

Jukka Teräs, vanhempi tutkija, Nordregio
Jukka.teras(at)nordregio.se
040-5450844

Heidi Orava, Pohjoismainen ministerineuvosto
Heor(at)norden.org
+ 45 21 71 71 48