Uusiutuvan energian osuus väliaikaisesti lievään laskuun vuonna 2016

EU:n Suomelle asettama uusiutuvien energialähteiden 38 prosentin käyttötavoite energian loppukulutuksesta vuodelle 2020 saavutettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2014. Kansallisesti tätä maalia siirrettiin hallitusohjelmassa ja vuonna 2016 annetussa kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa 50 prosenttiin vuonna 2030. Energiaomavaraisuuden osalta tavoite on 55 prosenttia.

– Uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta on ollut nousussa viime vuotta lukuun ottamatta. Huolimatta hakkeen kulutuksen kääntymisestä jälleen kasvuun, laski uusiutuvan energian osuus viime vuonna 39 prosenttiin, kun se vuonna 2015 oli 39,3 prosenttia, toteaa toimialapäällikkö Markku Alm. Uusiutuvan energian toimialaraportti julkistettiin 23.11.2017 Turussa järjestetyn Energiavaikuttajaseminaarin yhteydessä.

Samalla julkistettiin myös työ- ja elinkeinoministeriön, Suomen Yrittäjien ja Finnveran yhteistyössä toteuttama pk-yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaava Pk-yritysbarometri. Barometrissa uusiutuvan energian toimialan vastaajat arvioivat lähiajan yleiset suhdannenäkymät selvästi positiivisiksi, mutta heikommiksi kuin teollisuudessa ja palvelutoimialalla.

Vuonna 2016 fossiilisten polttoaineiden osuus kokonaisenergiankulutuksesta oli 38 % ja uusiutuvan energian vastaavasti 34 %. Uusiutuvan energian osuus laski edellisvuodesta yhden prosenttiyksikön energian kokonaiskäytön kasvaessa yhteensä 10 terawattituntia (TWh). Vuoden 2018 aikana uusiutuvien käyttöosuus ohittanee kuitenkin jo niukasti fossiilisten energialähteiden osuuden.

Kokonaisenergiankulutuksessa merkittävin energialähde oli puupolttoaineet 26 prosentin osuudella. Metsähaketta kulutettiin energiantuotantoon viime vuonna yhteensä 8,1 miljoonaa kuutiota. Kokonaisenergiankulutuksen ollessa 371 TWh puuperäisten metsäteollisuuden jäteliemien osuus oli 41 TWh, lämpö- ja voimalaitosten kiinteiden puupolttoaineiden 37 TWh ja puun pienkäytön 17 TWh. Uusiutuvan energian tuotannosta yhteensä 76 prosenttia on peräisin puuraaka-aineesta.

Suuret puuenergian käyttöä lisäävät investoinnit tuovat alan yrittäjille toivoa tuleville vuosille. Äänekosken biotuotetehdas ja Naantalin monipolttoainelaitos lisäävät edelleen puun hankintaa alueillaan merkittävästi.

Suomen vaihtotase vuonna 2016 oli energiatuotteiden osalta 3,3 miljardia euroa alijäämäinen. Suomeen tuotiin erilaisia energiatuotteita 7,2 miljardilla eurolla. Eniten tuontia oli Venäjältä, jonka osuus tuonnin arvosta oli 63 prosenttia. Vastaavasti Suomesta vietiin energiatuotteita 3,9 miljardilla eurolla. Energiatuotteita vietiin eniten EU-maihin, joiden osuus viennin arvosta oli 85 prosenttia.

Suomessa energian tuotantomuotojen kirjo on laaja. Uusiutuvan energian tuotantomuotojen osuudet erottuvat nyt jo selvästi koko energiapaletissa. Näistä esimerkkejä ovat lämpöpumppujen, kierrätyspolttoaineiden bio-osuuden, liikenteen biopolttoaineiden ja tuulivoiman tuotanto-osuudet. Näiden tuotantomuotojen osuudet vaihtelivat 2–6 prosenttiin vuoden 2016 uusiutuvan energian kokonaiskulutuksesta ja kasvavat edelleen.

.Tarve vähentää kasvihuonepäästöjä ohjaa vahvasti energiapolitiikkaa. Maailmalla erityisesti tuulivoiman ja aurinkoenergian investointien kasvu on  nopeaa. Samalla kuitenkin myös fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvaa edelleen.  Erityisesti sähkömarkkinoiden kehityspiirteitä ovat digitalisaatio, tuotannon alhaiset muuttuvat kustannukset, kuluttajan aseman vahvistuminen sekä tarve kehittää markkinoiden kysyntä- ja tarjontajoustoa.

Uusiutuvan energian raportit ovat verkossa osoitteessa temtoimialapalvelu.fi

Tallenne seminaarista on osoitteessa tem.videosync.fi/2017-energiavaikuttajaseminaari

Lisätiedot:
toimialapäällikkö Markku Alm, Varsinais-Suomen, ELY-keskus. puh. 040 086 4945
kehittämispäällikkö Esa Tikkanen, TEM. puh. 050 040 5459

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote  23.11.2017