Vähennä, vältä, kierrätä ja korvaa – muovitiekartta Suomelle

Suomelle muovitiekarttaa laatinut yhteistyöryhmä luovutti työnsä tulokset ministeri Tiilikaiselle. Muovitiekartta on ensiaskel kohti uutta, kestävää muovitaloutta. Siihen on koottu yli sadan ehdotuksen joukosta joukko keskeisiä toimia muovien aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseksi.

”Työryhmä laati muovitiekartan suurella innolla ja todella nopeasti, mistä suuri kiitos. Perehdymme ympäristöministeriössä huolella varsinkin valtiohallintoa koskeviin toimenpide-ehdotuksiin”, asunto-, energia ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

”Suomen muovitiekartta voi toimia maailmalla muille valtioille suunnannäyttäjänä, koska se on ensimmäinen laatuaan maailmassa. Tärkeintä tiekartan laadinnassa oli ja toteutuksessa on yhteistyö yli toimialarajojen. Toimeenpanoon tarvitaan meitä kaikkia”, muovitiekartan laatineen yhteistyöryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Kosonen kertoo.

”Muovihaaste on hyvä esimerkki ongelmasta, joka ei ratkea millään yksittäisellä tempulla. Sen selättämiseen tarvitaan kuluttajia, yrityksiä, tutkimusta ja innovaatioita, teknologiaa sekä lainsäädäntöä ja politiikkaa ”, ylijohtaja, yhteistyöryhmän varapuheenjohtaja Tuula Varis ympäristöministeriöstä sanoo.

”Muovien käytön jatkuva kasvu maailmassa on saatava kestävälle pohjalle. Valtavat globaalit liiketoimintamahdollisuudet odottavatkin niitä yrityksiä, joilla on tarjota ratkaisuja muovien kehittyneille kierrätysratkaisuille tai öljypohjaisten muovien korvaamiselle kestävillä biopohjaisilla tuotteilla ja käyttökohteen mukaan myös biohajoavilla ratkaisuilla”, elinkeinoministeri Mika Lintilä painottaa.

”Suomen on mahdollista olla tässä suunnannäyttäjä. Meillä on vahvaa biomateriaalien osaamista ja uusiutuvia raaka-aineita. Yhteistyötä tiivistämällä sekä uudella tutkimuksella ja innovoinnilla voimme löytää kustannustehokkaita ja teollisuudelle käyttökelpoisia skaalautuvia ratkaisuja”, Lintilä jatkaa.

Muoveilla on hyviä ominaisuuksia. Siksi muoveja käytetään paljon ja niillä on tärkeä merkitys taloudessamme. Muoveista aiheutuu kuitenkin myös ongelmia. Työryhmä haluaa nostaa tiekartassa esiin ratkaisuja muovihaasteeseen vastaamiseksi ja saada laajasti eri tahoja mukaan toimintaan. Roskaamisen ja turhan kulutuksen välttämiseksi haastetaan muun muassa kaupunkeja ja tapahtumajärjestäjiä varmistamaan roskaamattomuus sekä ehdotetaan vapaaehtoisia green deal -sopimuksia kertakäyttö- ja ylipakkaamisen vähentämiseksi.

Yhteistyöryhmä haluaa myös, että muoviveron käyttöönottoa selvitetään kertakäyttömuovien vähentämiseksi ja korvaavien ratkaisujen vauhdittamiseksi.

Uudistuksia erilliskeräilyyn, kuluttajille keräys helpommaksi

Muovijätteen talteenoton tehostamiseksi tulee uudistaa erilliskeräysvaatimuksia ja lisätä merkittävästi pakkausmuovin talteenottoa ja keräyspaikkoja, esimerkiksi laajentamalla kiinteistökohtaista ja alueellista keräysjärjestelmää ja järjestämällä korttelikeräys pientaloille. Erilliskeräyksen vaihtoehtojen selvittämiseksi tarvitaan kokeiluja. Kuluttajat tarvitsevat myös enemmän neuvontaa.

Lisäksi muovitiekartassa esitetään erillistoimia kahdelle sektorille. Muovien tunnistamista rakennuksissa halutaan parantaa, samoin muovijätteen lajittelua rakennustyömailla. Myös maatalous- ja puutarhamuovien osin vielä heikosti toimivaa kierrätystä tulee tehostaa ja korvata muoveja muun muassa kehittämällä ja ottamalla käyttöön uusia biopohjaisia ja täysin biohajoavia katemateriaaleja.

Muovijätteen parempi talteenotto ei kuitenkaan yksinään riitä. Myös kerätyn muovijätteen jatkokäsittelyä ja -käyttöä on parannettava. Työryhmän mukaan tarvitaan lisää ja monipuolisempia, eri arvoketjuille sopivia kierrätysratkaisuja. Esimerkiksi kemiallisen kierrätyksen soveltuvuutta ja vaikutuksia tulisi arvioida. Yhteistyöryhmä arvioi, että Suomeen tarvittaisiin yksi tai kaksi täysimittaista muovijalostamoa lisää sekä kemiallisen kierrätyksen yksikkö tai yksikköjä.

Muovihaaste Suomelle myös mahdollisuus

Muovitiekartan mukaan muovihaaste on Suomelle samalla mahdollisuus. Maailmalla on esimerkiksi suuri tarve turvallisille, biopohjaisille, kierrätettäville ja myös täysin biohajoaville pakkauksille. Suomella on vahvaa biomateriaaliosaamista ja raaka-aineita, jotka tarjoavat mahdollisuuksia muoveja korvaaviksi ratkaisuiksi. Yhteistyöryhmä katsoo, että näihin ratkaisuihin tulisi nyt panostaa isosti ja perustaa kansallinen ohjelmakokonaisuus ja New Plastics Finland -osaamisverkosto. Muoviosaamisen kehittäminen palvelee myös suomalaisten yritysten vientiä.

Suomen tulisi nostaa muovihaaste näkyvästi kansainväliselle asialistalleen. Merten roskaantumiseen pahimmilla alueilla voitaisiin vaikuttaa esimerkiksi perustamalla kummikohde, joka toimisi näyteikkunana ja ponnistuslautana uusille ratkaisuille. Lisäksi yhteistyöryhmän mukaan tarvitaan tutkimushankekokonaisuus selvittämään muovien haitallisia terveys- ja ympäristövaikutuksia ja niiden ratkaisuja.

Tiekartan kullekin toimelle on nimetty toteuttajatahot ja yhteistyökumppanit. Ehdotusten joukossa on myös toimia, joiden toteutus edellyttää pitkää aikaväliä ja lisäresursseja. Toimien käynnistymistä ja etenemistä on tarkoitus arvioida vuoden 2019 keväällä. Tiekartan valmistelussa koottujen lukuisat muut ideat ovat sen liitteenä. Niiden, samoin kuin lisääntyvän tietämyksen, toivotaan innoittavan myös uusiin toimiin.

Tiekartan laati ja luovutti ympäristöministeriön asettama laajapohjainen yhteistyöryhmä, jonka työtä on tukenut asiantuntijasihteeristö. Työssä oli mukana edustajia ministeriöistä, tutkimuslaitoksista, järjestöistä ja elinkeinoelämästä. Lisäksi tiekartan valmisteluun osallistui verkkokeskustelussa ja työpajoissa suuri joukko sidosryhmiä ja kansalaisia.

Vähennä ja vältä, kierrätä ja korvaa. Muovitiekartta Suomelle. (pdf)

Muovit (ym.fi)

Lisätietoja:

Ylijohtaja Tuula Varis, ympäristöministeriö, p. 0295 250 310, etunimi.sukunimi@ym.fi
Kansanedustaja Hanna Kosonen, p. 040 717 1114, etunimi.sukunimi@eduskunta.fi
Neuvotteleva virkamies Merja Saarnilehto, ympäristöministeriö, p. 0295 250 259, etunimi.sukunimi@ym.fi

Ympäristöministeriön tiedote 16.10.2018