Yritykset hakevat yhdessä draivia biotalous-bisnekseen

Suuri joukko biotalousalan yrityksiä ja toimijoita kokoontui pohtimaan biomassojen käsittelyteknologioiden liiketoimintamahdollisuuksia. Biomassojen sisältämien arvokkaiden ainesosien hyödyntämiseksi tarvitaan yhteistyötä, uusia teknologiasovelluksia, lopputuotteiden tuotteistamista ja markkinoiden luomista.

Lähes 90 biotalousalan yritystä ja toimijaa kokoontui Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n ja Tekesin Green Growth -ohjelman järjestämään Bisnestä biomassoista -pyrolyysipäivään Tampere-talolle pohtimaan biomassojen ympärille rakentuvan liiketoiminnan esteitä ja mahdollisuuksia. Yhteisenä tavoitteena on rakentaa toimintamalleja ja -verkostoja sekä kehittää vaihtoehtoisia teknologioita.

MTT:n professori Kari Tiilikkala puhui kaupallistamiseen tarvittavasta kulttuurin muutoksesta ja esitteli biomassojen käsittelymenetelmiä sekä niiden lopputuotteita. Yksi lupaava menetelmä on pyrolyysi, jossa biomassaa kuumennetaan hapettomassa tilassa, jolloin syntyy kaasua, nesteitä ja hiiltä.

– Pyrolyysillä voidaan prosessoida lähes kaikkea: puuta, olkea, kasvijätteitä, lantaa ja lietteitä. Lopputuotteiden avulla kierrätetään ravinteita, sidotaan hiiltä ja parannetaan kompostointia sekä maan viljavuutta. Hiili sopii myös saastuneiden maiden, vesien ja kaasujen puhdistukseen.

Tiilikkala kehottaakin ottamaan kasvi- ja eläinperäisistä luonnonmassoista kaiken irti muilla tavoin kuin pelkästään polttamalla. – Ensin otetaan talteen arvokkaammat komponentit, kuten ravinteet ja biohajoavat kemikaalit.

Kannattavuus turvallisista tuotteista

MTT:n vanhemman tutkijan Kimmo Rasan mukaan suurimpia esteitä perinteisten mineraalilannoitteiden korvaamiselle kierrätyslannoitevalmisteilla ovat kustannuksiin, tuotteistamiseen ja markkinoihin liittyvät haasteet. Pyrolyysiteknologia on jo olemassa, mutta sen sovellukset ravinnerikkaiden biomassajakeiden energiatehokkaaksi prosessoimiseksi vaativat vielä kehitystyötä. Tähän ponnistukseen tarvitaan biotalousstrategiankin peräänkuuluttamaa laaja-alaista yhteistyötä.
Rasa kertoo, että MTT:ssä tutkitaan parhaillaan pyrolysoidun jätevesilietteen ja lannan soveltuvuutta lannoitevalmisteeksi. Lopputuotteiden turvallisuus ja käyttökelpoisuus ovat edellytykset kierrätysravinnemarkkinoiden kehittymiselle.

– Ansaintalogiikka tulisi kääntää siten, että varsinkin jätehuoltosektorilla toiminnan kannattavuus perustuisi enenevissä määrin jätevirroista tuotettuihin tuotteisiin. Porttimaksujen ja käsittelyn osuus jäisi vähäisemmäksi, tutkija pohtii.

Biotalousstrategiasta kannustusta

Työ- ja elinkeinoministeriön kehittämispäällikkö Jussi Manninen esitteli Suomen biotalousstrategiaa ja sen tarjoamaa kannustusta yrityksille.

– Biotalousstrategia on kestävän kasvun työkalu, jonka toteuttamiseen useat ministeriöt ovat sitoutuneet. Ensimmäisinä toimenpiteinä on lähdetty aktivoimaan uusia investointeja muun muassa investointikilpailulla ja lisärahoituksilla. Myös hallinnon esteitä selvitetään ja helpotetaan sekä pyritään vaikuttamaan EU:ssa.

Teollisuussektorien, tieteenalojen sekä hallinnonalojen perinteisiä rajoja rikkovaa biotaloutta voidaan viedä menestyksellisesti eteenpäin ainoastaan yhteistyötä tekemällä. – Suomella on kaikki edellytykset menestyä, ja on meistä kiinni onnistummeko siinä, Manninen toteaa.

Rahoitusta myös pienemmille tutkimuksille

Ecomation Oy:n toimitusjohtaja Tommi Pajala korosti yrityspuheenvuorossaan, että biotalousala on kovassa nosteessa, ja hihat olisi käärittävä kehitystyöhön. Yritysten resurssit eivät aina kuitenkaan riitä.

– Varsinkin pienillä yrityksillä kehitystyötä vaikeuttaa rahoituksen puute. Tarvittaisiin joustavaa rahoitusinstrumenttia, josta yritykset voisivat saada tukea pienempiinkin testeihin tai tutkimuksiin. Nykytrendi on se, että rahoitusta voi saada vain suuriin hankkeisiin suurella byrokratialla.

Pajala kaipasi myös lisää tietoa lainsäätäjille ja viranomaisille, jotka eivät välttämättä ymmärrä uusien teknologioiden ja lopputuotteiden merkitystä ja vaikutuksia.

 

Lisätietoja:
professori Kari Tiilikkala, MTT, puh. 029 531 7818, kari.tiilikkala@mtt.fi
vanhempi tutkija Kimmo Rasa, MTT, puh. 029 531 7654, kimmo.rasa@mtt.fi
kehittämispäällikkö Jussi Manninen, TEM, puh. 029 506 0110, jussi.manninen@tem.fi
toimitusjohtaja Tommi Pajala, Ecomation Oy, puh. 040 078 5058, tommi.pajala@ecomation.com

Bisnestä biomassoista -pyrolyysipäivän esitykset löytyvät osoitteesta: www.mtt.fi/pyrolyysi

MTT:n tiedote 12.11.2014