Saarenmaan lokikirja: Jos biotalous on vastaus, mikä on kysymys?

Blogi - Julkaistu 18.5.2022

– Don’t sleep on your success, varoitti EU:n sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton avainpuheenvuorossaan Dipolissa järjestetyssä Suomen päivitetyn biotalousstrategian julkistamistilaisuudessa 13.5.. Hän kertoi olevansa vaikuttunut suomalaisista innovaatioista, jotka edesauttavat vihreää siirtymää Euroopassa hangoitellessamme eroon fossiiliraaka-aineiden käytöstä. Vaikka Suomen biotalous on menestystarina, pitää pysyä hereillä ja jatkaa päättäväisesti uudistusten tiellä, jotta saavutamme hiilineutraalisuustavoitteen vuoteen 2035 mennessä. Samalla kun vähennämme riippuvuutta Venäjästä, edistämme myös ilmastotavoitteita.

– Jos biotalous on vastaus, mikä on kysymys, kysyi puolestaan alivaltiosihteeri Petri Peltonen. Hänen mielestään kaikki EU-maat ovat biotalousmaita kukin omien vahvuuksiensa pohjalta. Kysymyksiä on paljon: kuinka toteutamme vihreän muutoksen, kuinka taklaamme ilmastonmuutoksen, kuinka nostamme uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan tuotannon arvonlisää sen sijaan että lisäämme niiden käyttöä. Vihreän siirtymän toteuttamiseksi EU:lla on valtava määrä erilaisia strategia- ja ohjelmapapereita ja niissä kaikissa biotaloudella on roolia, vaikka sitä ei kaikin paikoin ole papereissa sanallistettu eikä välttämättä edes tunnistettu.

Vielä vähän aikaa sitten biotaloutta pidettiin joissakin piireissä jopa vaarallisena, koska sen avulla oikeutettaisiin uusiutuvien luonnonvarojen lisäkäyttö, samalla kun fossiilitalous porskuttaisi entiseen malliin. Oli sellaisiakin tahoja, jotka korostivat fossiiliraaka-aineen käytön olevan planeetan kannalta parempi vaihtoehto kuin biotalous. Kaikki muuttui yhdessä yössä Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Yksi iso kysymys on se, kuinka vihreä siirtymä toteutetaan niin että kestävyyden eri ulottuvuudet – ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen – muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden siitä huolimatta että ne lähtökohtaisesti ovat vektoreita, jotka vetävät eri suuntiin. Suomen päivitetyn biotalousstrategian avulla pyritään kaksinkertaistamaan biotalouden arvo vuoteen 2035 mennessä, mikä tarkoittaa sen osuuden nostamista nykyisestä kolmestatoista prosentista kahteenkymmeneenviiteen prosenttiin. Komissaari Breton piti tavoitetta erittäin kunnianhimoisena mutta myös tervetulleena ja tuntui uskovan Suomen mahdollisuuksiin se saavuttaa.

So far, so good. Olisin kuitenkin toivonut suurempaa roolia sosiaalisen kestävyyden tarkastelulle. Käytännössä olemme tekemässä valtaisia systeemisiä muutoksia niin Suomessa kuin kaikissa EU-maissa ja viimeistään nyt olisi tärkeää selvittää, kuinka muutokset kohtelevat eri alueita ja väestönosia. Mutta ei hätää. Biotalouden oikeudenmukaisuuskysymykset tulevat olemaan suurennuslasin alla maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa ”Biotalouden oikeudenmukaisuus ja eettinen kestävyys”. Hankkeen vastuullisena johtajana toimii Aalto-yliopiston johtamisen filosofian professori Matti Häyry, joka on jo pitemmän aikaa työskennellyt tämän aihepiirin parissa. Vahvasti uskon että hänen tutkimusryhmänsä antaa hyviä vastauksia kysymykseen: jos biotalous on vastaus, mitkä ovat kysymyksiä reilun siirtymän osalta.


Saarenmaan lokikirjassa pohdiskellaan biotaloutta ilmiönä suhteessa muuhun maailman menoon. Kirjoittaja Liisa Saarenmaa teki pitkän uran maa- ja metsätalousministeriössä mm. valtion metsätalouden ja metsäntutkimuksen parissa. Viimeisten runsaan kymmenen vuoden ajan hänen vastuullaan oli biotalouspolitiikka. Koulutukseltaan Saarenmaa on metsänhoitaja ja maatalous- ja metsätieteiden tohtori. Ministeriöön hän siirtyi Helsingin yliopistosta. Hän on työskennellyt aiemmin myös Lapin piirimetsälautakunnassa, metsähallituksen Perä-Pohjolan piirikuntakonttorissa ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiossa koulutusmetsänhoitajana. Hän on toiminut 1980-luvulla Rovaniemen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen sihteerinä. Saarenmaa siirtyi täysin palvelleena eläkkeelle keväällä 2022. Hän harrastaa kirjallisuutta ja kirjoittamista, opiskelee latinaa ja rakastaa metsiä, merta ja purjehtimista.


Lue seuraava artikkeli: Akuutteihin kriiseihin vastaaminen ei riitä: luonnonvara-al... »