Ruokaturvaan, huoltovarmuuteen ja maatalouden kannattavuuteen panostetaan

Uutinen - Julkaistu 19.9.2022

Hallitus on 19.9.2022 päättänyt ehdotuksesta vuoden 2023 talousarvioesitykseksi. Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) osalta talousarvioesityksessä korostetaan ministeriön perustehtävien, kuten ruokaturvan, huoltovarmuuden ja puhtaan veden saatavuuden takaamisen merkitystä. Myös vihreän siirtymän hankkeisiin ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen esitetään merkittäviä panostuksia. 

Suomen CAP-suunnitelman 2023–2027 toimeenpano käynnistyy ensi vuoden alussa. Suunnitelma koostuu EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) suorista tuista ja sektoritoimista sekä Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maakunnan maaseudun kehittämistoimenpiteistä. CAP-suunnitelman päätavoitteita ovat aktiivisen ruuantuotannon turvaaminen, maatalouden ilmasto- ja ympäristöviisaus sekä uusiutuvan maaseudun elinvoimaisuuden vahvistaminen.

Manner-Suomen toimivaltaan kuuluvien toimenpiteiden vuoden 2023 määrärahat (yhteensä 1 860 miljoonaa euroa) on budjetoitu talousarvioesitykseen Euroopan komission hyväksymän CAP-suunnitelman mukaisesti.

Talousarvioesitykseen sisältyvät myös maaseuturahastosta rahoitettujen elpymistoimien, vuosien 2021–2022 siirtymäkauden sekä aikaisempien ohjelmakausien sitoumusten maksatuksiin tarvittavat määrärahat (yhteensä lähes 143 miljoonaa euroa).

Vuoden 2023 määrärahoilla tuetaan vihreää siirtymää

Vuoden 2023 talousarvioon sisältyy keväällä sovittuja vihreää siirtymää tukevia kansallisia määrärahoja:

  • maaseutuyritysten energiainvestointituki 10,0 miljoonaa euroa (10,0 miljoonaa euroa vuonna 2022).
  • biokaasu-, lannankäsittely-, ravinnekierrätys- ja hiilensidontainvestointituki 7,5 miljoonaa euroa (7,0 miljoonaa euroa vuonna 2022).
  • ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma 6,0 miljoonaa euroa (3,0 miljoonaa euroa vuonna 2022).

Turvepelloilla toteutettaviin pohjaveden pinnan korotukseen liittyviin kosteikkojen ja kosteikkoviljelyn kehittämis-, kokeilu- ja investointihankkeisiin ja viestintään sekä näihin liittyviin avustuksiin on budjetoitu 30,0 miljoonan euron määräraha.

Kyläkauppatuen, elintarvikeketjun rikollisuuden torjunnan ja nettimyynnin valvonnan rahoitukselle jatkoa

Maaseudun kehittämisen momentille ohjattaisiin 2,0 miljoonan euron määräraha kyläkauppatukeen. Tukijärjestelmä vakinaistetaan vuodesta 2023 lähtien.

Ruokavirastolle ehdotetaan 0,6 miljoonaa euroa elintarvikeketjun rikollisuuden torjunnan ja etämyynnin valvonnan järjestämiseksi. Valvonnan merkitys on viime vuosina kasvanut, ja sillä voidaan suojata laillisesti toimivia yrityksiä epäterveeltä kilpailulta sekä kuluttajia terveysvaaroilta ja harhaanjohtamiselta.

Luonnon monimuotoisuuden edistämiseen lisäpanostuksia

Helmi-elinympäristöohjelma 2021-2030 on MMM:n ja ympäristöministeriön (YM) yhteinen ohjelma, jolla vahvistetaan Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvataan luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluita. Ohjelman toteuttamiseen esitetään määrärahaa MMM:n pääluokkaan 2,2 miljoonaa euroa.

Myös Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO on MMM:n ja YM:n yhteinen. METSO-ohjelman rahoitusta esitetään vahvistettavaksi niin, että ohjelman toimeenpanoon varattaisiin MMM:n talousarviossa yhteensä  15,8 miljoonaa euroa (7,5 miljoonaa euroa vuonna 2022). Määrärahan korottaminen on välttämätöntä ohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Vesihuollon huoltovarmuutta ja riskienhallintaa parannetaan

Vesihuollon toimintavarmuuden parantamiseen suunnattaisiin 2,5 miljoonan euron lisämääräraha. Huoltovarmuuskriittisissä vesihuoltolaitoksissa tehostetaan erityisesti kyberturvallisuusuhkien torjuntaa.

EU:n juomavesidirektiivin kansallisen täytäntöönpanon edellyttämien tietotyökalujen kehittämiseen ohjattaisiin 2,0 miljoonaa euroa. Direktiivin mukaisilla valvontatoimilla varmistetaan raakaveden laatua, vesilähteiden turvaamista sekä vesihuollon riskien arviointia ja hallintaa.

Riistan- ja kalastonhoitomaksuihin korotukset

Riistanhoitomaksua ehdotetaan neljä euroa korotusta, jolloin maksu nousee 39 eurosta 43 euroon. Kalastonhoitomaksu nousisi kahdella eurolla 45 eurosta 47 euroon. Korotukset perustuvat yleiseen kustannustason nousuun.

Itäisen Suomen elinvoimaa parannetaan panostamalla retkeilyalueiden ja kalastusmatkailun kehittämiseen

Maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa itäisen Suomen elinvoimaa lisätään suuntaamalla 1,6 miljoonaa euroa Metsähallituksen retkeilyalueiden matkailupalvelujen kehittämiseen ja 0,4 miljoonaa euroa kalastusmatkailun edistämiseen.

Huoneistotietojärjestelmähanke etenee, kiinteistötoimituksia tuetaan

Taloyhtiöiden ja osakehuoneistojen tiedot yhteen kokoavalla huoneistotietojärjestelmällä luodaan edellytykset osakkeilla hallittavien asuinhuoneistojen omistaja- ja huoneistotietojen rekisteröinnille sekä asuinhuoneistojen vaihdantaan ja vakuushallintaan. Järjestelmässä uudet asuntoyhtiöt perustetaan vain digitaalisesti, eikä osakekirjoja paineta. Ennen 1.1.2019 perustettujen asunto-osakeyhtiöiden tulee siirtää osakeluettelonsa ylläpito huoneistotietojärjestelmään viimeistään 31.12.2023.

Hankkeen seuraavassa vaiheessa toteutetaan huoneistotietojärjestelmän laajentaminen käsittämään taloyhtiöiden ja osakehuoneistojen hallinnollisia tietoja. Jatkohankkeen toteutukseen on osoitettu 2,0 miljoonaa euroa Suomen RRF-ohjelman mukaista elpymisvälinerahoitusta.

Kiinteistötoimitusten tukemiseen ehdotetaan 2,0 miljoonaa euroa. Määräraha käytetään peltotilusjärjestelyjen tukemiseen ja pilottiluonteisiin metsätilusjärjestelyihin. Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan siten, että asianosaisilta takaisinperittävä lainaosuus määrärahasta on noin 50 % ja valtion lopulliseksi menoksi jää noin 50 %.

Panostukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan koulutukseen jatkuvat

Hallitus jatkaa pitkäjänteistä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen vahvistamista. Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Osana tätä tavoitetta valtion sektoritutkimuslaitosten tutkimusrahoitusta vahvistetaan Luonnonvarakeskuksen osalta 1,5 miljoonalla eurolla ja Suomen ympäristökeskuksen osalta 1 miljoonalla eurolla.

Hallinnonalan määrärahat vuodelle 2023

Talousarvioesityksessä esitetään maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle määrärahoja yhteensä runsaat 2 653 miljoonaa euroa. Määrärahat olisivat näin vähenemässä nettomääräisesti 92 miljoonalla eurolla vuoden 2022 talousarvioon (2 745 miljoonaa euroa) verrattuna.

Maa- ja elintarviketalouden osuus pääluokan määrärahoista on 67,6 prosenttia (1 792 miljoonaa euroa), maaseudun kehittämisen 16,7 prosenttia (444 miljoonaa euroa), luonnonvaratalouden 8,3 prosenttia (220 miljoonaa euroa), hallinnon ja tutkimuksen 5,3 prosenttia (141 miljoonaa euroa), maanmittaus ja asunto-osakkeiden kirjaaminen 1,8 prosenttia (48 miljoonaa euroa) ja Metsähallituksen alle puoli prosenttia (8 miljoonaa euroa).

Tulokertymäarvio vuodelle 2023 on runsaat 945 miljoonaa euroa, mikä on noin 28 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa.

Talousarvioesitys on luettavissa osoitteessa https://budjetti.vm.fi.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä  

ministerin erityisavustaja Pertti Hakanen, p. 050 050 5997
ministerin erityisavustaja Lasse Kontiola, p. 0400 694 233
laskentapäällikkö Juha Karjalainen, p. 040 701 2282

Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi(at)mmm.fi
Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 19.9.2022


Aihetunnisteet: huoltovarmuus, ruokaturva