Puun luontojalanjälki ei selviä yhdellä luvulla
Blogi - Julkaistu 17.11.2026
Puun uusiutuvuus tai hiilensidonta eivät yksin vielä kerro materiaalin luontovaikutuksista. Kun Suomessa tai Pohjoismaissa tuotettua puuta pyritään yhteismitallisesti vertaamaan esimerkiksi betoniin tai plantaasipuuhun, arvioinnin tulos riippuu siitä, mitä ja miten tarkastellaan.
Luontovaikutusten arviointi on osa yritysten vastuullisuustyötä. Tietoa luontovaikutuksista tarvitaan, jotta erilaisia tuotteita voidaan verrata mahdollisimman luotettavasti ja jotta yritykset tunnistavat, missä niiden omia luontovaikutuksia voidaan aidosti vähentää. Siksi ei ole yhdentekevää, millaisilla menetelmillä luontojalanjälki lasketaan ja millaiseen tietoon arvio perustuu.
Yksi luku ei riitä ohjaamaan toimintaa
Luontovaikutusten määrällisessä arvioinnissa voidaan hyödyntää elinkaariarviointia eli LCA:ta. Siinä tarkastellaan tuotteen elinkaaren aikana käytettyjä resursseja, maankäyttöä ja päästöjä. Näiden tietojen pohjalta lasketaan laskennallisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen erilaisten vaikutuskertoimien avulla. Tulokseen vaikuttavat sekä tuotantoketjua kuvaavat tiedot että valittu arviointimenetelmä.
Kansainvälisillä markkinoilla on tärkeää, että tuotteita vertaillaan yhteismitallisesti. Siksi elinkaariarviointien tietolähteenä käytetään usein globaaleja tietokantoja, jotka tarjoavat yhteisen pohjan vertailulle.
Käytössä on useita arviointimenetelmiä ja mittareita, jotka kuvaavat luonnon monimuotoisuutta eri näkökulmista. Luonnon monimuotoisuuden ja sen muutosten tiivistäminen yhteen lukuun on viestinnällisesti tehokasta, mutta se ei kerro, millaisia toimia erilaisissa kohteissa tarvitaan luontovaikutusten vähentämiseksi.
Tuloksia tulkittaessa onkin tunnettava aineiston ja menetelmän kattavuus, oletukset ja epävarmuudet. Ja kääntäen: luontovaikutusten huomioimiseksi tarvitaan aineistoja ja mittareita, jotka kertovat toiminnan vaikutuksista riittävällä tarkkuudella.
Mittareiden rinnalle tarvitaan selkeää viestintää
Intuitiivisesti voisi olettaa, että uusiutuvan ja luonnonläheisin menetelmin kasvatetun boreaalisen puun luontojalanjälki on pienempi kuin uusiutumattomien kaivannaisten tai sademetsien tilalle istutettujen plantaasipuiden. Joissakin laskelmissa tulos on kuitenkin päinvastainen. Tällöin on tärkeää tunnistaa, mistä ero johtuu.
Tulokseen vaikuttavat esimerkiksi tuoteyksikköä kohti tarvittava maa-ala, maankäytön kesto sekä se, miten menetelmä kuvaa tuotantoalueen luonnon tilaa ja sen muutosta.
Kun yritys arvioi omaa luontojalanjälkeään, myös käytetyn menetelmän oletukset ja sen edellyttämien aineistojen edustavuus on syytä tunnistaa. Vain siten voidaan ryhtyä pienentämään jalanjälkeä tavoitteellisesti ja viestimään uskottavasti oman tuotantoketjun luontovaikutuksista. Aineistoja voidaan tarvittaessa täydentää alueellisilla, paikallisilla ja yrityskohtaisilla tiedoilla.
Luontovaikutukset ovat osa ympäristösuoriutumista, joka on tunnistettu tärkeäksi kilpailukykytekijäksi myös EU:n uudessa biotalousstrategiassa. Strategian liitteessä kuvatut EU:n sääntely-, sertifiointi-, standardointi- ja seurantatoimet heijastuvat myös suoriutumismittareihin ja aineistoihin. Puun Aika -aluekiertueella keskustelua herättivät elinkaariarviointi, ympäristöselosteet, tuotepassit ja niiden rooli viennissä.
Podcast-jaksot
Ilmasto- ja luontovaikutukset sekä vastuullisuus ovat nousseet yhä vahvemmin hinnan, laadun ja saatavuuden rinnalle metsäalan kilpailukykyä määrittäviksi tekijöiksi. Voisiko vastuullisuudesta tulla suomalaiselle metsäsektorille todellinen kilpailuetu? Tapion Metsäntuntijat -podcastissa asiakkuusjohtaja Eero Mikkolan vieraina ovat Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilkka Leinonen ja Metsä Groupin johtava ilmasto- ja kiertotalousasiantuntija Maija Pohjakallio. Puun Aika -teemajaksossa pohditaan, miten puu pärjää kilpailussa muita materiaaleja vastaan ja mitä vastuullisuudelta tulevaisuudessa odotetaan. Lue lisää podcastista tästä linkistä tai kuuntele jakso alta.
Kansikuva: E.Oksanen/Luke
