Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut visiokseen Suomelle biotalouden ykköspaikan

Uutinen - Julkaistu 25.6.2025

Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on, että vuonna 2035 Suomi on kestävän biotalouden ykkönen. Toiminnallaan ministeriö edistää sitä, että uusiutuvista luonnonvaroista luodaan kasvua, hyvinvointia ja turvallisuutta.

Maa- ja metsätalousministeriön uuden strategian valmistelun ytimessä on ollut luoda entistä kestävämmät kasvuedellytykset Suomelle, vahvistaa kokonaisturvallisuutta ja varmistaa suomalaisten hyvinvointi myös muuttuvassa maailmassa. Valmistelussa on otettu huomioon hallinnonalan toimintaan vaikuttavat muutostekijät. Ministeriön toimintaympäristö on täynnä globaaleja muutostekijöitä, jotka toisaalta haastavat ja samalla avaavat uusia mahdollisuuksia.

Ruokaturva ja tuotantopanosten saatavuus ovat keskeisiä huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden osia. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus ohjaavat yhä vahvemmin ministeriön työtä.

”Luonnonvaroja on hyödynnettävä viisaasti. MMM vastaa puhtaasta ruuasta, vedestä ja uusiutuvista luonnonvaroista riippuvista elinkeinoista. Ruuan ja veden turvaaminen on keskeinen osa kansallista turvallisuuttamme”, kansliapäällikkö Pekka Pesonen kertoo.

Ministeriön hallinnonalalla kohtaavat luonnon ja talouden tekijät, joiden yhteisvaikutuksella saadaan aikaan hyvinvointia.

“Fossiilisten raaka-aineiden käytön vähentäminen on yhä tärkeämpää”, Pesonen sanoo.

Kolme vaikuttavuustavoitetta toiminnan päämääränä

Maa- ja metsätalousministeriön strategiaan on kirjattu kolme vaikuttavuustavoitetta, jotka koskettavat koko MMM:n hallinnonalaa:

• Biotalous tuottaa merkittävää arvonlisää ja kannattavaa yritystoimintaa
• Elinvoimainen maaseutu vahvistaa kokonaisturvallisuutta ja huoltovarmuutta
• Tietovarannoista ja tutkimuksesta vakautta ja vaurautta

Pesosen mukaan biotalouden jalostusasteen nostaminen ja monipuolistaminen lisäävät arvonlisää ja tukevat maaseudun yritystoimintaa.

”Noin viidesosa Suomen vientituloista tulee uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvista tuotteista. Jalostusarvon nostamisessa on suurta potentiaalia”, hän sanoo.

Tavoitteena on, että MMM:n hallinnonala luo edellytyksiä luonnonvaroihin perustuvien arvoketjujen vahvistumisille, ja sitä kautta saatavalle kansalaisten hyvinvoinnille.

”Haluamme edistää luonnonvaroihin perustuvia arvoketjuja, jotka lisäävät yhteiskunnan hyvinvointia. Kaikin puolin kestävät arvoketjut mahdollistavat uudistavan talouskasvun, kansalaisten hyvinvoinnin ja koko maan kattavan kokonaisturvallisuuden.”

Alkutuotanto luo pohjan biotalouden kasvulle

Ruuantuotannon tuotantotavat ovat kehittyneet merkittävästi. Kehitystyötä on jatkettava. Tämä on osa Suomen kansallista tulevaisuuden strategiaa. Pesonen sanoo, että metsäsektori on edelleen biotalouden merkittävin toimiala.

”Sen lisäksi, että metsät tuottavat raaka-ainetta erilaisiin teollisiin prosesseihin ja tuotteisiin, metsäbiotalouteen luetaan myös metsien virkistyskäyttö, marjat, riista, luontomatkailu ja lukuisat aineettomat hyödyt”, hän toteaa.

Metsäbiotalouden arvonlisää voidaan kasvattaa nopeuttamalla innovaatioiden reittiä laboratoriosta tuotantoon, pidentämällä arvoketjuja, hyödyntämällä tehokkaammin resurssi- ja materiaalivirtoja sekä parantamalla arvoketjujen tuottavuutta.

Maaseudun elinvoima mahdollistaa kasvun

Koko maasta huolehtiminen on keskeinen osa kokonaisturvallisuutta. Maaseutu luo perustan Suomen huoltovarmuudelle.  Tämän vuoksi on tärkeää, että maaseudusta ja saaristoalueista pidetään huolta ja asutusta on kaikkialla maassa. Tähän työhön kuuluu myös alemman asteisen tieverkon kunnosta huolehtiminen.

EU:sta saatavalla rahoituksella on merkittävä vaikutus maaseudun elinvoimalle. Vuosina 2014–2022 maaseutuohjelman rahoituksella Suomeen luotu sen avulla yli 15 000 uutta työpaikkaa ja perustettu lähes 6 200 yritystä.

Maaseudun kehittäminen tukee biotalouden arvoketjuja, lisää työpaikkoja ja vahvistaa tuotannon kestävyyttä. Maaseudun elinvoimaisuus ja paikallisille toimijoille annettava selkänoja ovat tärkeä osa tätä työtä.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tietovarannot käyttöön

MMM:n hallinnonalalla on laajat tietovarannot ja digitaaliset palvelut, jotka tuottavat hyötyä koko yhteiskunnalle. Pesonen sanoo, että tietovarantoja voidaan edelleen hyödyntää entistä tehokkaammin. Näin toimien yhteiskuntaan saataisiin lisää taloudellista aktiviteettia ja kansatalouteen kasvua.

”Datan käyttö on tehtävä turvallisesti ja yhteiskunnan vakautta tukien”, hän sanoo.

Kattavan ja luotettavan tiedon merkitys on keskeinen, kun kehitetään biotalouden arvoketjuja. Pesonen sanoo, että Suomi pystyy kilpailemaan maailmanmarkkinoilla korkean lisäarvon tuotteilla ja palveluilla.

Tiedon tulee liikkua arvoketjussa kaksisuuntaisesti, jotta alkutuotannon kestävyysinvestoinnit voidaan varmistaa

“Kuluttajan on saatava luotettavaa tietoa käyttämistään tuotteista. Samalla koko arvoketjun – alkutuotannosta loppupalveluun – on saatava luotettavaa tietoa kuluttajan näkemyksistä ja markkinapotentiaalista. Kyse on kolmitahoisesta yhteydestä: fyysisen tuotteen tai palvelun, siitä maksettavan hinnan sekä tuotantoon ja kulutukseen liittyvän tiedon välillä”, Pesonen korostaa.

Biotalouden arvoketjujen kehittyminen pohjautuu suurelta osin tutkimuksen tuottamaan tietoon ja innovaatioihin. Laadukasta tutkimusta tarvitaan myös luonnon kantokyvyn, kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden turvaamiseksi.

“Hallinnonalan tietovarantoja hyödynnetään aiempaa tehokkaammin ottaen samalla huomioon muuttunut turvallisuusympäristö”, Pesonen sanoo

Katso myös

Maa- ja metsätalousministeriön strategia 

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä

kansliapäällikkö Pekka Pesonen, p. 0295 16 2020, sähköposti: pekka.pesonen(at)gov.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 25.6.2025