Metsien kasvu ja sen vahvistaminen ovat moniulotteisia ilmiöitä, korostettiin kansallisen metsästrategian dialogissa
Uutinen - Julkaistu 12.5.2025
Metsien ja sen puuston kasvua pohdittaessa on samanaikaisesti huomioitava mm. ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen, luonnon monimuotoisuuteen, talous- ja vesistövaikutuksiin sekä suomalaiseen kulttuuriin ja metsänomistamisen muutokseen liittyviä kysymyksiä. Kansallisen metsästrategian dialogissa 7.5.2025 tuotiin esille erityisesti tietoon ja sen hyödyntämiseen, aikajänteeseen sekä metsäteollisuuden jalostusarvon kasvattamiseen liittyviä näkökulmia.
Osana suomalaista metsäpolitiikkaa linjaavan kansallisen metsästrategian toteutusta maa- ja metsätalousministeriö kutsui metsien kasvua eri näkökulmista tarkastelevia asiantuntijoita dialogiin metsien kasvusta ja sen merkityksestä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Keskustelussa pohdittiin myös, miten metsien kasvun vahvistamisessa voidaan sovittaa yhteen ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden ulottuvuudet. Dialogin tavoitteena oli vahvistaa eri osapuolten välistä keskinäistä ymmärrystä ja tarjota tilaisuus uuden oppimiseen.
Keskustelussa nousi vahvasti esille se, että nykyisin metsissä tehtävien toimien vaikutukset näkyvät laajasti vasta tuleville sukupolville noin 80–100 vuoden kuluttua.
”Päällimmäisenä pohdin, katsommeko riittävän pitkälle. Kun tehdään metsien kasvuun vaikuttavia toimia, vaikutetaan samalla esimerkiksi vesistöön ja luonnon monimuotoisuuteen”, ilmastonmuutokseen sopeutumisen asiantuntija, maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Jaana Kaipainen totesi.
Metsänhoidon kehityspäällikkö Saija Huuskonen Metsähallituksen Metsätalous Oy:stä näki uuden tiedon ja muiden muassa metsänhoidon suositusten päivittämisen tuoneen viimeisten 15 vuoden aikana varsin laaja-alaisen muutoksen kohti täsmämetsänhoitoa. Siinä toimet valitaan ja kohdennetaan pienipiirteisesti kasvupaikan mukaan, jolloin voidaan samalla paremmin huomioida esimerkiksi monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita. Huuskonen myös totesi sekapuustoisuuteen pyrkimisen yleistyneen hyvinkin nopeasti.
Metsänjalostuksessa kiinnitettiin hänen mukaansa aiemmin enemmän huomiota puun laatuun ja kasvunopeuteen ja siten nielujen lisäämiseen, kun nykyisin painotetaan puiden kykyä sietää tulevaisuuden muuttuvia olosuhteita.
Tietoa on paljon, mutta osataanko sitä hyödyntää?
Keskustelijat olivat varsin yksimielisiä siitä, että vaikka Suomessa on esimerkiksi vapaasti saatavien metsävaratietojen, korkeatasoisen tutkimuksen ja datankeruumenetelmien myötä kansainvälisesti verrattuna hyvin kattavasti tietoa metsänhoidon tueksi, tietoaukkoja on edelleen. Ilmastopaneelin jäsen, Helsingin yliopiston professori Anne Toppinen huomautti toisaalta myös ymmärryksen epävarmuudesta ja sen tuomista haasteista kasvaneen, mikä on avartanut ajattelua.
Erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksien ja metsäalan toimintaympäristön muutosten nähtiin vaikeuttavan ennakointia. Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi nosti esimerkkinä esille sotien jälkeen tehdyt ojitukset, jotka tehtiin metsien kasvun vahvistamiseksi tukemaan maan jälleenrakentamista. Turvemaiden puustolla on iso merkitys metsäteollisuuden puun saatavuudelle. Nykytiedon valossa ojituksilla tiedetään kuitenkin olevan ilmastoa lämmittävien kasvihuonekaasupäästöjen, vesistöjen tilan ja luonnon monimuotoisuuden kannalta negatiivisia vaikutuksia.
”Ojitukset tehtiin silloin sen hetkisen parhaan tiedon valossa. Osa ojituksista epäonnistui, kun metsä ei kasvanutkaan. Eikä näistäkään päätöksistä ole kovin monta vuosikymmentä”, Niemi vertasi.
Keskustelussa tuotiin esille myös Suomen suuressa metsänomistajakunnassa ja heidän tavoitteissaan tapahtuneet muutokset. Esimerkiksi perinnön myötä yhä useampi metsänomistaja asuu kaukana metsätilastaan ilman aiempaa kosketuspintaa metsänomistamiseen. Metsänomistajilla on hyvin monia erilaisia tavoitteita. Tiedon määrän lisäksi Kaipainen pohtikin, osataanko saatavilla olevaa tietoa tulkita niin arkisessa metsänhoidossa kuin valtakunnan tason päätöksenteossa.
Yhteensovittamisen haasteellisuus
Kaipainen näki metsien kasvun tukemisen keinona sovittaa myös poliittisella tasolla yhteen erilaisia metsiä koskevia tavoitteita. Luonnonperintösäätiön Harri Hölttä toi esille, että luonnonsuojelun näkökulmasta metsien kasvun vahvistaminen ei näyttäydy yhtä merkittävänä kuin luontokadon torjuminen ja metsiin varastoituneen hiilen säilyttäminen.
”Jos katsotaan metsien kasvua sinänsä ilman ilmastonmuutoksen huomioimista, olen enemmän hiilivarasto- kuin hiilinielumies”, Hölttä kevensi.
Hän totesi tilanteen kuitenkin muuttuneen toisenlaiseksi, kun metsien kasvu on nivottu osaksi ilmastopolitiikkaa.
“Kysymys metsien kasvusta on kuitenkin monisäikeisempi ja sitä tulisi käsitellä monipuolisemmin, sillä samaan aikaan huomioitavia näkökulmia on paljon ”, hän painotti.
Ylen luontotoimittaja, meteorologi Kerttu Kotakorpi toi keskusteluun mukaan kestävyyden käsitteen pohdinnan. Hän viittasi tutkimuksiin ja huomautti kestävyyden eri osa-alueiden yhteensovittamisen olevan heikkoa kestävyyttä. Vahvalla kestävyydellä puolestaan tarkoitetaan luonnontieteelliseen tietoon ja ekologisen kestävyyden reunaehtoihin nojaavaa määrittelyä. Toppinen toi esiin, että vahvan kestävyyden mukainen elämäntyyli ja esimerkiksi 1,5 asteen mukaisen kulutus eroavat huomattavasti nykymallista. Lisäksi hän esitti kysymyksen, ollaanko tähän valmiita.
Niemi painotti, että ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta kestävä metsänhoito ja käyttö ovat metsäteollisuuden tulevaisuudelle olennaisia. Tätä työtä edelleen tukemaan toimiala on laatinut ilmasto- ja monimuotoisuustiekartat. Niemi kertoi, että metsätalouden vesistövaikutuksista on valmisteilla myös oma tiekarttansa.
Dialogissa sivuttiin myös luonnonarvokaupan kehittämistä. Keskustelijat toivoivat, että sekä kansallisesti että Euroopan unionin tasolla vältettäisiin viherpesun mahdollistaminen. Tällöin yritysten tulisi ensin parantaa omassa toiminnassaan luonnon monimuotoisuuden huomioimista mahdollisimman pitkälle ennen kuin aiheutettua luontohaittaa voitaisiin kompensoida muutoin.
Huomiota siihen, kauanko tuotteet sitovat hiiltä
Tiedepaneelien huhtikuisen talousmetsien elonkirjoa ja ennallistamista koskeneen dialogin tavoin myös metsien kasvun dialogissa nostettiin esille metsäteollisuuden jalostusarvon nostaminen.
”Tarvitsemme sekä hiilivarastoja että nieluja. Hiilinielukeskustelussa unohtuu kuitenkin välillä sen merkitys, mihin puuta käytetään ja millä aikavälillä se vapautuu takaisin ilmakehään. Voisiko metsien kasvu siis olla sitä, että saadaan enemmän arvoa käytettävälle puulle?”, sanoi Kotakorpi.
Hölttä ja Toppinen toivat esille metsäteollisuudessa kehitettyjen innovaatioiden markkinoille pääsyn haasteita. Niemi huomautti, että tärkeää on myös muistaa, että lopputuotteet on usein järkevää valmistaa lähellä sen käyttäjää.
Keskustelijat jakoivat esimerkiksi myönteisen suhtautumisen puurakentamiseen ja sen edistämiseen. Poliittisen tason tavoitteista huolimatta puurakentamisen huomautettiin ottaneen viime vuosina Suomessa takapakkia. Syiksi nähtiin rakennusalan heikon markkinatilanteen lisäksi esimerkiksi kaavoitus. Toppinen peräänkuulutti myös kuluttajien – eli asunnonostajien ja -rakentajien sekä kiinteistövälittäjien − merkitystä.
”Vaikka puurakennuksen terveyshyödyt tunnetaan, tutkimusten mukaan asuntojen rakennusmateriaaliin ei juurikaan kiinnitetä huomiota eikä ainakaan pidetä myyntivalttina”, Toppinen kertoi.
Jaettujen samansuuntaisiksi koettujen tavoitteiden ohella dialogissa tunnistettiin myös näkemyseroja. Osa keskustelijoista esimerkiksi lisäisi sääntelyä, jonka avulla hiiltä pitkään sitovien puutuotteiden kysyntää voitaisiin vahvistaa. Eroavia kantoja oli myös muovia korvaavista, käyttöiältään lyhyemmistä puupohjaisista tuotteista.
Dialogimenetelmää pidettiin aidosti antoisana tapana keskustella, joka sai julkisina keskustelijoina kokeneetkin osallistujat keskittymään täysin hetkeen. Tilaisuuden tallenne on katsottavissa 21.5. saakka Tiedekulman sivuilla.
Muualla verkossa:
Kansallinen metsästrategia 2035
Maa- ja metsätalousministeriön uutinen 12.5.2025