Ruuan tuotanto- ja kulutustapojen kestävyys vaatii uudenlaisia toimintatapoja
Uutinen - Julkaistu 8.5.2025
Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman tutkimuksen raportti Ruokatulevaisuudet – näkymiä ja tekoja ruokajärjestelmän murroksissa tarkastelee maatalousyrittäjien ja kuluttajien näkemyksiä kestävyydestä. Tulokset korostavat yhteistyön, innovaatioiden ja selkeän poliittisen ohjauksen merkitystä maatalouden kestävyyden parantamisessa.
Tulokset tulevat esiin ”Ruokatulevaisuudet – näkymiä ja tekoja ruokajärjestelmän murroksissa” -tutkimuksen raportissa, joka julkaistiin 8. toukokuuta Helsingissä.
Tutkimuksen kolmessa osahankkeessa tarkasteltiin:
- maatalousyrittäjien kestävyystoimia
- maatalousyrittäjien muutosjoustavuutta
- maatalousyrittäjien näkemyksiä politiikkatoimien kohdentamisesta
- kuluttajien ruuan tuotantoa koskevia kestävyysodotuksia
- kuluttajien ruuan kulutusta koskevia kestävyysodotuksia
- kuluttajien tukea politiikkatoimille
- ruokatulevaisuuksien ja muutosvalmiuksien yhteiskehittämistä
Maatalousyrittäjien näkemykset kestävyydestä
Maatalousyrittäjien kokemuksen mukaan he kykenevät tuottamaan riittävästi turvallista ja terveellistä ruokaa kuluttajille. Viidennes maatiloista on tehnyt ilmasto- ja ympäristötoimia vapaaehtoisesti ilman korvausta. Suosituimpia ovat ilmasto- ja ympäristökestävyyttä edistävät toimet, jotka parantavat tilojen kannattavuutta.
Tutkimuksen mukaan maatalouden kestävyyssiirtymää vaikeuttavat tunteiden ja asenteiden tuoma jähmeys, epäselvyys toimien todellisista kestävyysvaikutuksista, kuluttajien moninaiset odotukset sekä maatilojen taloudelliset paineet. Maatalousyrittäjillä ei ole vakaata asemaa ruokajärjestelmässä eikä Suomessa ole riittävää maatalouden tuotantopanosten omavaraisuutta.
– Tutkimus osoitti, miten tärkeää on lisätä yhteistyötä ja vuoropuhelua eri toimijoiden välillä sekä kehittää uusia toimintatapoja ja innovaatioita kestävämpien ruokajärjestelmien kehittämiseksi, sanoo tutkimusta vetänyt professori Mari Niva Helsingin yliopistosta.
Kuluttajien näkemykset kestävyydestä
Raportin mukaan kuluttajien tärkeimpiä ruuan valintaperusteita ovat maku ja nautinto, hinta, terveellisyys, valmistuksen helppous, eläinten hyvinvointi ja kotimaisuus. Ekologisen kestävyyden näkökulmat ovat vähiten tärkeitä valintakriteerejä.
– Siksi on tärkeää, että saatavilla olevat elintarvikkeet ovat lähtökohtaisesti mahdollisimman kestäviä ja että erilaiset ruokaympäristöt eivät vain mahdollista ekologisia valintoja, vaan myös kannustavat niihin ja tuottavat kulttuurista muutosta, sanoo Niva.
Ruokajärjestelmän toimijat voivat yhdessä vaikuttaa ilmasto- ja ympäristökestävyyden parantamiseen
Ruuan tuotannon ja kulutuksen ilmasto- ja ympäristökestävyyden parantamiseksi tarvitaan uudenlaista ajattelua, selkeää ja tulevaisuussuuntautunutta poliittista ohjausta ja kaikkien ruokajärjestelmän toimijoiden aktiivisia tekoja. Tieto siitä, millainen ohjaus ja toimet ovat sekä ruuan tuottajien että kuluttajien näkökulmasta kannatettavia, edistävät muutosta kohti kestävämpää ja ympäristöystävällisempää toimintatapaa. Tieto antaa mahdollisuuksia myös kehittää keinoja poliittisen ohjauksen hyväksyttävyyden parantamiseksi, jotta sellaisiakin toimia, joiden kannatus ei tällä hetkellä ole kovin korkea, voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön.
– Tutkimus antaa hyviä eväitä erilaisten ohjauskeinojen pohdintaan ja osoittaa, millaista neuvontaa tilat tarvitsevat. Maa- ja metsätalousministeriö saa tutkimuksesta myös hyviä eväitä käynnissä olevaan ruokastrategiatyöhön, sanoo tutkimushankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Tutkimuksen toteuttivat Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja ProAgria vuosina 2023–2025. Hankkeen rahoitti maa- ja metsätalousministeriön maatilatalouden kehittämisrahasto.
Lisätietoja:
- Mari Niva, Helsingin yliopisto, kuluttajatutkimus, mari.niva(at)helsinki.fi, p. 050 574 4967
- Terhi Latvala, Luonnonvarakeskus, maatalousyrittäjätutkimus, terhi.latvala(at)luke.fi, p. 050 562 5072
- Anna Kirveennummi, Turun yliopisto, tulevaisuudentutkimus, anna.kirveennummi(at)utu.fi, p. 050 303 5053
- Riikka Saarimaa, Turun yliopisto, tulevaisuudentutkimus, riikka.saarimaa(at)utu.fi, 050 304 2772
- Kirsi Viljanen, maa- ja metsätalousministeriö, kirsi.viljanen(at)gov.fi, p. 040 509 8986
Maa- ja metsätalousministeriön uutinen 8.5.2025