Suomi 30 vuotta EU:ssa – EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus on vaikuttanut arkeen

Uutinen - Julkaistu 9.5.2025

Tänään Eurooppa-päivänä juhlitaan Suomen 30-vuotista taivalta Euroopan unionissa. Suomen EU-jäsenyyden myötä on aika pohtia myös sitä, millaisia tuloksia Suomessa on saatu aikaan EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksella.

”Suomi on EU:n maaseutuvaltaisimpia alueita, 95 prosenttia Suomesta on maaseutua. Kuluneen 30 vuoden aikana on ollut tärkeää viedä osaamista ja tietoa Suomen maaseutualueiden tarpeista myös EU:n päätöksentekoon. Suomi tunnetaankin EU:ssa maaseudun kehittämisen vahvana osaajana”, toteaa maa- ja metsätalousministeriön maatalousneuvos Taina Vesanto.

”Tätä osaamista on myös pyritty innovatiivisella otteella kasvattamaan koko Suomen EU-jäsenyyden ajan. Tavoitteena Suomessa on ollut, ja on edelleen, maaseutualueiden elinvoimaisuus. Suomea ja maaseutua kehitetään yhdessä muiden EU-maiden kanssa”, Vesanto jatkaa.

Suomalaiset arvostavat tutkitusti maaseutua ja maataloutta

EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen tunnettuustutkimuksen mukaan 85 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että koko Suomi hyötyy elinvoimaisesta maaseudusta. Kolme neljästä näkee, että maaseudun kehittäminen EU-rahoituksella on tärkeää.
Lisäksi reilut 70 prosenttia suomalaisista katsoo, että rahoitus auttaa turvaamaan Suomen ruoantuotantoa.

”EU-jäsenyyden myötä maatalouselinkeino on jatkunut ja kehittynyt jäsenyyskautenamme eriluonteisena kuin ennen EU-jäsenyyttä. Suurin muutos on ollut tilakoon selvä kasvu ja tilojen määrän huomattava vähentyminen.  Investointitukien myötä EU:n maaseuturahoitus on tuonut maaseudulle paljon hyvää; mahdollisuuksia maatalouden ja muun yrittämisen sekä koko suomalaisen ruokajärjestelmän kehittämisen tarpeisiin.  Ympäristötavoitteisiin Suomi on pyrkinyt aktiivisesti vastaamaan jo jäsenyytemme alusta asti”, kertoo maatalousneuvos Arja-Leena Kirvesniemi.

EU-rahoituksen toimet vaikuttavat monen arkeen

EU:n maatalousrahoitus on 30 vuoden aikana ohjannut viljelymenetelmiä huomioimaan ympäristön ja ilmaston. Suomalaisista maatiloista lähes 90 prosenttia on jo pitkään vapaaehtoisesti sitoutunut ympäristökorvauksen ehtoihin, joiden mukaan tilojen on tehtävä suunnitelmallisia ja kohdennettuja ympäristö- ja ilmastotoimia.

EU-rahoituksen avulla luodaan lisäksi viihtyisämpää arkea. EU-rahoituksella on mahdollistettu tuhansia uusia harrastuksia, liikuntakertoja sekä yhteisöllisyyden kokemuksia talkootyön muodossa kuluneen 30 vuoden aikana. EU-rahoitus on lisäksi mahdollistanut muun muassa monimuotoisemman ympäristön sekä nopeampia laajakaistayhteyksiä.

Vaikutukset näkyvät muuallakin kuin ruokapöydässä ja pelloilla. Ruoka-alan ohella muun muassa matkailu, teollisuus, erilaiset palvelut ja biotalous ovat saaneet lisäpotkua rahoituksesta. EU-rahoitus on mahdollistanut monia yrittäjyyden menestystarinoita.

Rahoituksen avulla on luotu noin 15 000 työpaikkaa ja monia menestystarinoita. EU:n rahoitus hyödyttää kaikkia suomalaisia.

Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Meri Kiikkala, p. 0295 162 042 etunimi.sukunimi@gov.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 9.5.2025