Elintarviketeollisuus hyödyntää sivuvirtansa tehokkaasti
Case - Julkaistu 18.1.2017
Elintarviketeollisuuden yritykset valmistavat laadukkaista raaka-aineista ruokia ja juomia, jotka näkyvät ja maistuvat jokaisen suomalaisen ruokapöydässä. Harva tulee ajatelleeksi, että valmiit elintarvikkeet ovat kuitenkin vain osa kaikista elintarviketeollisuudesta syntyvistä tuotteista.
Ruoka- ja juomatuotannossa syntyy väistämättä sivuvirtoja. Esimerkiksi rahkan valmistuksessa syntyy myös ravintopitoista nestettä, heraa. Viljanjalostuksen yleinen oheistuote ovat jyvien kuoret. Elintarvikkeiden valmistuksesta jää paljon yli myös esimerkiksi hedelmien ja vihannesten kuoria, eläinperäisiä osia, maitohuuhdetta sekä lietettä.
Suomen elintarviketeollisuudesta syntyvien sivuvirtojen määrä on vuosittain satojatuhansia tonneja. Ne ovat tuotannossa syntyviä materiaalivirtoja, kuten esimerkiksi sellaisia raaka-aineen osia, jotka eivät sovellu elintarvikekäyttöön tai niitä ei ole totuttu syömään Suomessa.
Näitä ruoka- ja juomatuotteiden valmistuksen sivuvirtoja voidaan hyötykäyttää monilla eri tavoilla. Alan yrityksillä onkin pitkät perinteet sivuvirtojen ja niiden sisältämien ravinteiden ja energian hyödyntämiseksi. Elintarviketeollisuus ry:n tutkimuksen mukaan elintarviketeollisuudessa syntyvistä sivuvirroista kaikki päätyy hyödynnettäväksi jollain tapaa, eikä kaatopaikalle ohjaudu käytännössä mitään.
Uusia tuotteita, rehua, lannoitteita ja bioenergiaa
Yleisintä ja myös usein kustannustehokkainta on hyödyntää sivuvirrat eläinten rehuna. Rehun lisäksi maatiloilla hyödynnetään sivuvirtoja muun muassa lannoitteina. Kahden viimeisen vuosikymmenen aikana on yleistynyt mahdollisuus hyödyntää kasvis- ja eläinperäisiä jätteitä myös energiana sekä bio- ja kierrätyspolttoaineina.
Elintarvikekelpoisista sivuvirroista voidaan myös kehittää uusia tuotteita, kuten juuston ylijäämäpaloista valmistettu sulatejuusto. Käyttämättömät ruhonosat voidaan viedä maihin, joiden ruokakulttuuriin ne kuuluvat.
Kiertotalous on elintarviketeollisuuden arkipäivää
Vuonna 2016 julkaistun kiertotalouden tiekartan tavoitteena on luotsata Suomea kohti kiertotalousyhteiskuntaa, jossa materiaalit ja arvo kiertävät. Yksi kartan painopistealueista on kestävä ruokajärjestelmä, ja erityisesti ruokaketjun hävikin vähentäminen. Kiertotalouden näkökulmasta myös pakkausmateriaalien jatkohyödyntämisellä on elintarviketeollisuudessa tärkeä rooli.
Elintarviketeollisuuden yritykset valmistavat päivittäin ruokaa ja juomaa 5,4 miljoonalle suomalaiselle, eikä valmistuksen raaka-aineista käytännössä synny hävikkiä. Kiertotaloudessa korostuva eri toimialojen välinen yhteistyö voi tarjota kokonaan uusia mahdollisuuksia myös sivuvirtojen hyödyntämiseen.
Lisätietoja:
Tutustu kiertotalouden tiekarttaan Sitran sivuilla (pdf)
ETL:n jäte- ja sivuvirtaselvitys (pdf)
EK:n Syty kiertotaloudesta -julkaisu esittelee kiertotaloudesta aukeavia liiketoimintamahdollisuuksia.
Yhteydenotot:
Elintarviketeollisuuden toimialapäällikkö Anna Vainikainen, toimialapäällikkö, Elintarviketeollisuusliitto ry
Sähköposti anna.vainikainen@etl.fi, puhelin 050 583 0478
Julkaistu 18.1.2017