Kotimainen kala hyvässä nosteessa –riittääkö se?

Tänä kesänä olemme saaneet lukea monia hyviä uutisia kalasta. Lähikalahankkeissa rannikolla ja sisämaassa on onnistuttu rakentamaan toimivia ketjuja kalastajalta koulu- ja työpaikkaruokaloihin sekä myös oivallisiksi tuotteiksi vähittäiskauppoihin. Samalla on nostettu positiivisella tavalla esille kotimaisen kalan syönnin merkitys liiallisten ravinteiden poistamisessa vesistöistä ja rannikolta. Varsinkin kalan rasvahapoilla on tutkimuksissa todettu paljon terveyttä edistäviä vaikutuksia. Vaikka Suomi on Itämeren suurin kalastusvaltio, vain yksi kolmasosa suomalaisten syömästä kalakilosta on kotimaista, ja kalatuotteiden kauppatase oli 350 miljoonaa euroa negatiivisen puolella vuonna 2017. Miten tämä kehityskulku saadaan käännettyä?

Tilausta uusille silakkatuotteille

Silakan ja kilohailin trooli- ja rysäkalastukselle myönnettiin kesäkuussa vastuullisen kalastuksen MSC sertifikaatti. Meneillään on myös muikun kalastuksen sertifiointihanke. MSC-sertifikaatti on maailmanlaajuisesti tunnustettu todistus siitä, että kala on pyydystetty ekologisesti kestävällä tavalla. Monissa maissa sertifikaatti alkaa olla kalamarkkinoille pääsyn ehtona, joten kehityksessä on syytä olla mukana. Silakan laadun seurantatutkimukset myös osoittavat vierasainepitoisuuksien merkittävää pienenemistä. Tilausta siis on uusien, maistuvien silakkatuotteiden kehittelylle. Suomen silakkasaalis oli 134 miljoonaa kiloa vuonna 2017, mutta suomalaiset syövät silakkaa vain noin 300 g vuodessa filepainoksi laskettuna.

Kasvua kestävästä vesiviljelystä

Kalankasvatuksesta on saatu myös positiivia uutisia. Sekä kiertovesikasvatukseen että sijainninohjaussuunnitelman mukaisille kohteille rannikolla on myönnetty uusia tuotantolupia. Kalanviljely on maailmanlaajuisesti nopeimmin kasvava alkutuotannon muoto. YK:n arvion mukaan ruuan tarpeen ennakoidaan lisääntyvän peräti 50 %:lla vuoteen 2030 mennessä, ja uutta potentiaalia nähdään merien käytössä ruuantuotannon alustana ja lähteenä. Proteiinin tuotanto vedessä on huomattavasti tehokkaampaa kuin maalla, koska energiaa ei kulu pystyssä pysymiseen eikä kehon lämmittämiseen. Ekologisesta kestävyydestä ei saa kuitenkaan tinkiä. Suomessa tässä on onnistuttu hyvin, ja kotimainen kasvatettu siika ja kirjolohi ovat yltäneet WWF:n kalaoppaassa suositeltavien kalalajien listalla.

Kalanjalostuslaitoksetkin laajentavat

Myös useat kalaa jalostavat yritykset ovat tiedottaneet jopa kymmenien miljoonien eurojen laajennuksista. Kotimaiselle suomukalalle – siika, ahven, kuha, särki, lahna ja hauki – on erinomaiset markkinat ja kysyntää enemmän kuin tarjontaa. Jalostuksen tarpeisiin ja houkuttelevien kalatiskien ylläpitämiseksi tarvitaan luonnonkalan rinnalle kasvatettua kalaa, jota on tarjolla ympärivuotisesti. Keskeinen merkitys on myös norjalaisella lohella suomalaisen kalateollisuuden raaka-aineena ja monipuolisena elintarvikkeena kuluttajalle. Aiheeseen liittyvää ajankohtaista tietoa löytyy mm. uusimmasta Kala & Kauppa lehdestä.

Houkuttelevassa kalatiskissä ovat sulassa sovussa sekä luonnon- että kasvatetut kalat ja simpukat. Kuva: Pro Kala ry.

Yhdessä enemmän

Kalatalouden elinkeinot tukevat toisiaan ja ovat siten myös riippuvaisia toisistaan. Esimerkiksi kasvatetun kalan rehun sisältämää kalajauhoa saadaan nykyään myös Itämeren silakasta, joka tarjoaa uuden markkinan silakan kalastajille. Hyvälaatuiselle proteiinille, kuten myös rasvahapoille, voi löytyä myös muita markkinoita.

Haasteitakin alalla riittää. Ennätyslämmin kesä aiheutti ongelmia paitsi maanviljelylle myös kalastukselle ja kalanviljelylle. Hylkeiden aiheuttamien haittojen vähentäminen kaupallisen kalastuksen saaliille ja pyydyksille edellyttää uusia keinoja. Kannattavuuden kanssa kamppaillaan aivan kuten maataloudessakin. Koko arvoketjun yhteistyötä tarvitaan ja myös ennakkoluulotonta yhteistyötä muiden alkutuotannon ja teollisuuden sektoreiden kanssa. Tästä hyvänä esimerkkinä kiertovesikasvatuksen ja puunjalostusteollisuuden symbioosit.

Julkisen sektorin positiivista vipuvaikutusta tarvitaan

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuella on käynnissä useita innovaatio-ohjelmia, joissa tutkimuksen, hallinnon ja yrittäjien yhteistyöllä pyritään hyödyntämään mahdollisuudet ja kehitetään uusia tekniikoita, tuotteita ja toimintatapoja haasteisiin vastaamiseksi. Unohtaa ei saa myöskään houkuttelevan koulutuksen merkitystä. Alalle tarvitaan nuoria, innokkaita ja osaavia työntekijöitä ja yrittäjiä.

Riittävätkö yllä mainitut positiiviset uutiset tuotantomäärien ja tuotteiden tarjonnan lisäämisestä kauppataseen tasapainottamiseen? Kuluttaja on kuningas tässäkin asiassa, joten sekä kotitalouksien, suurtalouksien että ravintoloiden ääntä on kuultava ja saatava mukaan kotimaisen kalan kulutusjuhlaan.

Lisää tietoa sinisestä biotaloudesta maa- ja metsätalousministeriön sivulta.
Sinisen biotalouden tutkimus- ja osaamisagenda suomeksi ja ruotsiksi.

Kirjoittaja Riitta Rahkonen toimii erityisasiantuntijana maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosastolla, elinkeinokalatalouden yksikössä vuoden 2018 loppuun saakka. Keskeisenä tehtävänä sinisen biotalouden tutkimus- ja osaamisagendan valmistelu. Vuonna 2019 Rahkonen työskentelee Suomen EU-edustustossa Brysselissä puheenjohtajuuskauteen liittyvissä kalatalouden tehtävissä.

Yhteydenotot: riitta.rahkonen(a)mmm.fi

Twitter-tili @riitta_rahkonen

***

Jätevesi juomavedeksi, särkikaloista trendiruokaa, kalanperkeistä ravintolisiä ja levistä energiaa. Ei mitään kalajuttuja, vaan jo todellisuutta! Vesiosaamisella Suomi voisi olla huomattavasti suurempi vaikuttaja myös kansainvälisillä kentillä. Alan liiketoimintaa tukevan tutkimuksen ja osaamisen painopisteitä onkin määritelty laajalla kokoonpanolla kasvun vauhdittamiseksi. Sukella vesiasioiden pariin Silakkaa ja sinistä biotaloutta –blogisarjan parissa.

Blogisarjan tuottavat maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, VTT, Business Finland, Suomen Akatemia ja Gaia Consulting. Kirjoitukset julkaistaan syys-joulukuussa biotalous.fi -sivustolla. Tämä on sarjan kolmas kirjoitus.

Blogisarjan aiemmin julkaistut kirjoitukset ovat luettavissa täältä.

Julkaistu 9.10.2018