Riistaa ja puuntuotantoa

mirja-rantala

12.10.2016

Suomalainen talousmetsä on monipuolinen tuotantolaitos ja biotalouden kulmakivi. Runkopuun lisäksi se tuottaa esimerkiksi riistaa, marjoja, sieniä, puhdasta vettä ja elämyksiä. Tarkkaan harkitulla suunnittelulla ja hoidolla tätä kaikkea on mahdollista tuottaa samanaikaisesti.

Puutuotannon ja riistan elinympäristöjen yhteistuotantoon Suomen riistakeskus on lanseerannut riistametsänhoidon. Sen menetelmät on kehitetty yhteistyössä metsäammattilaisten kanssa ja tiivistetty käytännönläheisiksi työohjeiksi. Niitä seuraamalla metsä tuottaa paitsi puuta ja hakkuutuloja myös metsäkanalintujen, metson, teeren, pyyn ja riekon, elinympäristöjä.

Metsäkanalinnut ovat talousmetsien lajeja, jotka sietävät monia oikein toteutettuja metsänhoitotoimia. Riistametsänhoito ei ole ristiriidassa kannattavan metsätalouden kanssa. Riistaa voi suosia metsätalouden toimintatapoja viilaamalla ja arkiluonnonhoidolla.

Riistalle on tärkeää säilyttää metsässä suojaa ja ravintoa.  Tämä toteutuu hallitulla hoitamattomuudella, sekametsän kasvatuksella ja ”puistomaisuuden” välttämisellä.

Vuoropuhelu jatkuu

Riistametsänhoidon jalkautuminen metsäalan arkeen vaatii Suomen riistakeskukselta tiivistä vuoropuhelua metsäammattilaisten ja maanomistajien kanssa. Yhteistyötä ammattilaisten kanssa on kuluvana vuonna tehty muun muassa Riistametsänhoidon edelläkävijät METSO-yhteistoimintaverkostossa koulutusmateriaalia tuottaen.

Maanomistajilla on mahdollisuus keskustella kestävästä metsäbiotaloudesta Suomen riistakeskuksen asiantuntijoiden kanssa Metsämessujen Biotalousosastolla.

Koko potentiaali käyttöön

Biotalouden tulee perustua luonnonvarojen kestävään käyttöön. Suomalaisessa biotaloudessa metsien hoidon merkitys korostuu. Alikasvoksesta puhtaaksi raivatut, yhden puulajin tasaikäisrakenteiset metsät soveltuvat elinympäristöiksi vain harvoille lajeille – metsäkanalinnut eivät niissä selviä.

Talousmetsien hoitajilta edellytetään viisautta nähdä metsässä muutakin kuin puuta. Jos metsänhoidossa vaalitaan riistan elinympäristöjä, maisemaa ja keräilytuotteita, saadaan koko metsäbiotalouden valtava potentiaali käyttöön. Ratkaisu löytyy metsänhoidosta.

 

Kirjoittaja Mirja Rantala toimii erikoissuunnittelijana Suomen riistakeskuksessa.
Yhteydenotot: mirja.rantala(@)riista.fi

Tutustu riistametsänhoidon työohjeisiin

***

Miltä näyttää aasianrunkojäärä, pahamaineinen metsätuholainen? Entä miltä tuntuu villiturkis?Metsämessuilla selviää, mitä yhteistä on palkokasveilla ja syötäväksi kelpaavilla hyönteisillä ja miten omaan metsään voi tutustua kotoa käsin. Messuilla tapaat maa- ja metsätalousministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Metsähallituksen, Suomen metsäkeskuksen, Maanmittauslaitoksen, Suomen riistakeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Eviran asiantuntijat.

Aalto-yliopiston ja Iskun toteuttamalla osastolla näkyy pian 100-vuotiaan Suomen kunniaksi kotimainen muotoiluosaaminen ja uusiutuvat materiaalit. Tervetuloa Metsämessuille Helsingin Messukeskukseen 11.–13. marraskuuta!

Kirjoitus on osa Tunne biotalous -blogisarjaa, jossa Metsämessujen biotalousosaston yhteistyökumppanit esittäytyvät. Blogisarjan kirjoitukset julkaistaan loka-marraskuussa biotalous.fi-sivustolla.

***