Rutosta rahaa ja raaka-ainetta

Blogi - Julkaistu 6.11.2018

Vieraslajit muodostavat kasvavan ongelman maailmalla eikä niiltä ole välttynyt kaukainen kotomaammekaan. Ihminen siirtää lajeja esiintymisalueiltaan uusille joko tahallaan tai vahingossa esimerkiksi painolastivesien mukana, ja ilmaston lämmetessä uudet lajit menestyvät myös pohjoisessa. Sisävesien vieraslajeja ei ole montaa, mutta pohjoisamerikkalainen kasvullisesti lisääntyvä uposkasvi kanadanvesirutto on osoittautunut melkoiseksi veijariksi. Oltuaan Suomessa jo toistasataa vuotta se intoutui yhtäkkiä massakasvuun Kuusamossa vallaten esimerkiksi karun Kitkajärven vain muutamassa vuodessa. Leviämisen rajoittaminen on hankalaa, mutta entäpä jos se pantaisiin hyötykäyttöön?

Hulluja ideoita

Kuusamo elää turismista ja vesiruton massakasvustojen ilmaantuminen Rukan lähijärviin herätti päättäjiä kääntymään tutkijoiden puoleen. Kokeilukulttuurin hengessä ympäristönsuojeluviranomainen kysyi, voiko sitä syödä, koska sehän näyttää smoothielta? Tuumasta toimeen; esitutkimusraha EAKR-ohjelmasta sekä SYKEn ja LUKEn tutkijoista etsittiin parhaat ratkomaan ongelmaa.

Onko sitä paljon?

Rannalta katsottuna massakasvusto näyttää tuuhealta, mutta onko sitä veden allakin runsaasti? Kyllä vain. Maastomittaukset ja läpi järven tehdyt kaikuluotaussovellukset osoittivat tuoremassan olevan jopa 57 tonnia hehtaarilla! Biomassaan on sitoutunut rehevöitymistä edistävää fosforia 12 kg hehtaarilla, eli suunnilleen sama määrä kuin pohjaliejussa on tätä ravinnetta.

Energiaako?

Vesirutto hajoaa maalle nostettuna nopeasti, joten se soveltunee hyvin myös biokaasun tuotantoon. Tehtyjen kokeiden perusteella biokaasun, josta puolet on metaania, saanto oli noin 0,7 litraa orgaanista kiintoainegrammaa kohden eli jopa hieman paremmin kuin muilla yleisesti käytetyillä orgaanisilla jakeilla. Lisäksi mädätejäännös eli rejekti sisälsi runsaasti typpeä ja hivenravinteita sopien varauksin myös maanparannuskäyttöön.

Rehuksi vai naamariin?

Monet riistaeläimet syövät vesikasveja ja niinpä myös näitä ominaisuuksia selviteltiin. Vesirutto oli rehuarvoltaan hyvin puna-apilan kaltaista, mutta vesistöstä riippuen mangaanin, alumiinin ja raudan pitoisuudet rajoittivat sen suoraa käyttöä. Suoraan smoothieta siitä ei siis kannata valmistaa, mutta joitakin viitteitä vesiruton soveltavuudesta esimerkiksi kosmeettisten tuotteiden raaka-aineeksi saatiin. Se soveltuisikin konkreettisesti naamariksi.

Tuholaisia vastaan!

Vesiruttokasvustot ovat usein kirkkaan vihreitä ja ilman leväkasvustoa. Ilmeisesti kasvilla on allelopaattisia ominaisuuksia eli se pystyy erittämään pintaleviä estäviä orgaanisia aineita. Alustavissa kokeissa vesirutto-uute hidasti perunarupea aiheuttavien sädebakteerien ja eräiden kasvipatogeenisten sienten kasvua laboratorio-oloissa. Pienessä mittakaavassa Kuusamossa onkin käytetty hyvällä menestyksellä vesiruttomassaa perunamailla, mutta se vaatii vielä lisätutkimuksia.

Ruttokeisarit

Verotietojen valossa Kuusamosta ei löydy yhtään vesiruttomiljonääriä, vaikka järvet pursuilevat vesiruttoa. Syy on perin yksinkertainen. Vesiruton kerääminen järvestä on hankalaa sopivan kaluston puuttuessa ja vesipitoinen massa on nopeasti pilaantuvaa. Toisaalta järviä kunnostettaessa massaa syntyy joka tapauksessa ja pienikin hyöty keventäisi kustannuksia. Biotaloushengessä jatkohankkeissa keskitytään sekä korjuumenetelmiin että hyötykäytön edistämiseen peltokokeiden kautta. Järviä ja saapuvia vieraslajeja kuitenkin riittää.

Kirjoittaja Seppo Hellsten on Suomen ympäristökeskuksen Vesien kunnostus -ryhmän päällikkö Oulussa ja perehtynyt erityisesti järvien ekologiaan omana erikoisalanaan vesikasvit. Hän toimii myös Suomen ympäristökeskuksen päätutkijana Pohjoismaisessa Biowater-hankkessa, jossa selvitetään biotalouden vesistövaikutuksia.

Yhteydenotot:
Sähköposti: seppo.hellsten(a)ymparisto.fi, Twitterissä @SeppoHellsten

Lisätietoa:
Yleisesti vieraslajeista
Vesiruton hyötykäyttöhanke
Vesistökunnostusverkosto

***

Jätevesi juomavedeksi, särkikaloista trendiruokaa, kalanperkeistä ravintolisiä ja levistä energiaa. Ei mitään kalajuttuja, vaan jo todellisuutta! Vesiosaamisella Suomi voisi olla huomattavasti suurempi vaikuttaja myös kansainvälisillä kentillä. Alan liiketoimintaa tukevan tutkimuksen ja osaamisen painopisteitä onkin määritelty laajalla kokoonpanolla kasvun vauhdittamiseksi. Sukella vesiasioiden pariin Silakkaa ja sinistä biotaloutta –blogisarjan parissa.

Blogisarjan tuottavat maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, VTT, Business Finland, Suomen Akatemia ja Gaia Consulting. Kirjoitukset julkaistaan syys-joulukuussa biotalous.fi -sivustolla.

Blogisarjan aiemmin julkaistut kirjoitukset ovat luettavissa täältä.

Julkaistu 6.11.2018