Biotalouden tulevaisuus ja standardit herättävät keskustelua EU:ssa

Ruskeahiuksinen nainen puhuu ja pitää käsiensä sormenpäitä yhdessä. Naisella on headset-mikrofoni. Tausta on sininen ja naisen vasemmalla näkyy vaalea puhujateline.

Blogi - Julkaistu 23.10.2023

Euroopan komission sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritysten pääosaston työpajassa käsiteltiin biotalouden tulevaisuutta Euroopan unionin alueella. Työpajan pohjalta kartoitetaan laajemmin näkemyksiä biotalouteen liittyvistä standardeista.

Eurooppa on metsäinen maanosa, jolla on edellytyksiä biotalouden kehittämiselle. Metsät tuottavat paikallisia, uusiutuvia raaka-aineita jalostettavaksi, ja niillä on tärkeä merkitys alueen taloudelle.

Euroopan komission sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritysten pääosaston (DG GROW) työpajassa syyskuussa käsiteltiin biotalouden tulevaisuutta ja siihen liittyvien standardien nykytilaa. 29. syyskuuta järjestetyssä tilaisuudessa hahmoteltiin myös biotalouden investointien vauhdittamista.

Tilaisuuden avasi pääosaston varapääjohtaja Maive Rute. Avauspuheenvuorossa todettiin, että Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on nostanut esiin metsien merkittävän roolin State of the Union -puheessaan.

Seuraavalta komissiolta mandaatti biotalouden kehittämiselle

Biotalous näkyy osana EU:n Green Dealia eli vihreän kehityksen ohjelmaa. Green Deal on EU:n kasvustrategia, jolla pyritään saamaan Euroopasta hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Ohjelmaa toteutetaan parhaillaan, ja toteutukseen sisältyy myös biotalouden näkökulmia.

Biotalouden rooli näkyy Green Dealissa teollisuuden kautta. Siksi on oleellista miettiä, miten luodaan jäsenmaille yhtenäiset olosuhteet biotalouden toteuttamiselle.

Syyskuussa järjestetyn tilaisuuden tarkoituksena oli miettiä, mitä konkreettisia toimia tarvitaan investointien vauhdittamiseksi ja biotalouden edellytysten parantamiseksi.

Biotalouden tulevaisuutta tulisi varapääjohtaja Ruten mukaan tarkastella sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteiden kautta.

Lyhyen aikavälin tavoitteet koskevat toimia, joita voidaan toteuttaa olemassa olevan lainsäädännön sallimissa rajoissa. Pitkän aikavälin tavoite on Ruten mukaan saada biotaloudelle mandaatti seuraavalle Euroopan komissiolle.

Biotalous tulisi siis nähdä toimialana, johon kannattaa panostaa. Suomalaisen metsäteollisuuden edustajat osallistuivat aktiivisesti työpajan keskusteluun.

”Suomi edistää parhaillaan aktiivisesti sitä, että biotalous otetaan suurella painoarvolla mukaan komission uuteen työohjelmaan”, kommentoi työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Ulla Palander, joka osallistui tilaisuuteen etäyhteydellä.

Standardien tarve ja kehitys käsittelyssä

Standardeilla on merkittävä rooli biotaloudelle ja -teknologialle. Standardit synnyttivät keskustelua myös DG GROW:n työpajassa.

Biopohjaisten tuotteiden standardisointia hidastaa niiden monenkirjavuus ja nopea teknologinen kehitys.

Keskustelussa nousi esiin, että tuotteiden elinkaariajattelu olisi saatava nykyistä tehokkaammaksi.

Osallistujien näkemys oli, että standardeja ei saa käyttää viherpesun välineinä. Lisäksi on pidettävä huolta siitä, etteivät standardit estä uusien tuotteiden kehittämistä tai vaikeuta pienten ja keskisuurten biotalousyritysten toimintaa.

Työpajassa syntyneen keskustelun mukaan muiden valtioiden aktiivisuus biotalouden kehittämisessä on huomioitava EU:n kilpailukyvyn säilyttämiseksi. EU:lla on tähän mennessä ollut liian vähän resursseja esimerkiksi erilaisissa työryhmissä verrattuna vaikkapa Yhdysvaltoihin tai Kiinaan.

Tuoteryhmiä ja raaka-aineita kohdellaan epätasa-arvoisesti

Työpajan osallistujat kantoivat huolta pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen kirjauksista, jotka suosivat fossiilisia tuotteita. Biopohjaisista tuotteista ei ole saatavilla yhtä laajasti tietoa kuin fossiilisista raaka-aineista valmistetuista tuotteista, ja sen vuoksi biopohjaiset tuotteet usein häviävät eri tuotteiden vertailussa.

Osallistujien mukaan paperin ja kartongin standardit ovat vanhentuneita. Kierrätetyille biopohjaisille tuotteille ei tällä hetkellä ole standardeja lainkaan. Puurakentamiselle taas tarvittaisiin standardit, jotka takaavat rakentamisen pitkän aikavälin kestävyyden.

Biopohjaisille muoveille ei ole kestävyyskriteerejä. Kompostoituvien muovien osalta kannettiin lisäksi huolta mahdollisista väärinkäsityksistä tuotteen kokonaiskestävyyteen liittyen.

Työpajassa keskusteltiin pitkään biotalouden luokittelusta tilastollisessa toimialojen luokituksessa (NACE). Osallistujien mielestä biotalous voitaisiin luokitella toisenlaisissa järjestelmissä, sillä Euroopan yritystilastot ovat tulossuuntautuneita, kun taas biotalouden kysymykset painottuvat tulevaisuuden panostuksiin liittyviin aiheisiin.

”Tilastoissa ei tällä hetkellä luokitella biotaloutta selkeästi omana kohtanaan”, Ulla Palander lisää.

Standardeista kootaan yhteinen tilannekuva

Standardien työstö jatkui työpajan jälkeen kommenttien keräämisellä. 15. lokakuuta päättyneellä kommenttikierroksella kerättiin näkemyksiä uusien standardien ja nykyisten standardien päivittämisen tarpeesta sekä siitä, miten standardeja tulisi priorisoida.

Komission keskeiset pääosastot käyvät kommentit DG GROW:n johdolla läpi ja valmistelevat niiden perusteella jatkotyöstöä standardeille. Jatkotyö jää pitkälti komission uuden työohjelman tehtäväksi.

Artikkelin kirjoittaja on Biotalous.fi:n toimittaja Reetta Pilhjerta, Tapio, reetta.pilhjerta(at)tapio.fi.

Kansikuva: Maive Rute, Euroopan komission sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritysten pääosaston varapääjohtaja. Kuvaaja: Arno Mikkor (EU2017EE)


Lue seuraava artikkeli: Miten kestävä kasvu mahdollistetaan Suomessa? »