Biotalous on avain EU:n strategiseen autonomiaan – EU päivittää biotalousstrategiaansa
Blogi - Julkaistu 5.8.2025
Euroopan unionin tavoite strategisesta autonomiasta ei toteudu ilman vahvaa ja kestävää biotaloutta. Biotalous ja kiertotalous mahdollistajana voivat vahvistaa EU:n omavaraisuutta, kilpailukykyä ja kriisinkestävyyttä. Strateginen autonomia tarkoittaa EU:n kykyä toimia itsenäisesti ja kestävästi ilman kriittistä riippuvuutta ulkopuolisista toimijoista. EU päivittää juuri biotalousstrategiaansa, joka julkaistaan joulukuussa. Uuden strategian neljä pilaria ovat 1. resurssitehokas biokiertotalous, 2. laboratoriosta tuotantomittakaavaan, 3. kestävä biomassan tuotanto ja käyttö sekä 4. globaalisti kilpailukykyinen Euroopan biotalous. Sisällön osalta on kuitenkin huolestuttavaa, että ruokajärjestelmä ja biopohjainen energia on rajattu strategian ulkopuolelle.
Strategialuonnos tunnistaa biotalouden osaksi teollisuuspolitiikkaa ja tukee jatkossa innovaatioiden skaalaamista korkean jalostusasteen tehdasmittakaavan tuotteiksi ja arvoketjuiksi. Tarvitaan myös kilpailukykyistä infrastruktuuria sekä strategista ja operatiivista biotalouden kyvykkyyttä USA:n ja Kiinan kanssa kilpailtaessa. Etenkin tekoälyn tuomat harppaukset ja muu teknologinen kehitys haastaa jähmeän EU:n myös biotalouden alalla. Strateginen autonomia ei synny pelkällä sääntelyllä – se vaatii pitkäjänteistä panostusta osaamiseen ja toki riskirahaakin. Systemaattisella ennakoinnilla ja innovatiivisuutta tukevilla rahoitusinstrumenteilla tuetaan kunnianhimoista ja kriisinkestävää yhteistyötä teollisuuden ja tutkimuslaitosten välillä. Muutosta tarvitaan – ja tarmoa. Jähmeys ei ole sama asia kuin vakaus.
Biotalous tarjoaa EU:n itsensä tuottamia ratkaisuja fossiilisten raaka-aineiden ja geopoliittisesti epävarmojen tuontiketjujen korvaamiseen. Uusiutuviin raaka-aineisiin pohjautuvat uudet biopohjaiset korkean jalostusasteen tuotteet voisivat tukea vihreää siirtymää, teollista uudistumista ja resurssitehokkuutta. Biopohjaiset tekstiilit, kierrätyslannoitteet, vahat, liimat ja vaikka hiilidioksidin jatkojalostus voisivat olla Euroopan tulevaisuutta tehdasmittakaavassa. Muutosta kuitenkin tarvitaan koko arvoketjun matkalle.
Biotalous voisi olla EU:n strategisen kilpailukykykompassin suunta. Kapeahkosti määritellyn biotalouden asemesta on alettava puhua siirtymästä kohti bioyhteiskuntaa. Sen vahvuutena olisi planetaariset rajat tunnistava siirtymä kohti biopohjaista korkean jalostusasteen tuotantoa – palaset olisivat jo olemassa. Vaikka esimerkiksi biomassan energiakäyttö ei sisälly valmisteilla olevaan strategiaan, sen huomioon ottaminen on välttämätöntä, sillä suurin osa uusiutuvan energian tuotannosta EU:ssa ja Suomessa on edelleenkin biomassapohjaista. Biotalous tarvitsee investoimaan kannustavia ohjauskeinoja niin biomassan tuottajille kuin sen jalostajillekin. Sääntelyllä voidaan avata markkinoita biopohjaisille tuotteille niin pakkaamisessa kuin rakentamisessakin. Näitä kaikkia tarvitaan ollaksemme kilpailukykyisiä ja kriisinkestäviä.