Hallituksen kärkihankkeet vauhdittamaan biotalouden kemiaa ja yhteistyötä

MaijaPohjakallio2.9.2015

Hallitus on ilmoittanut panostavansa seuraavan kolmen vuoden aikana 1,6 miljardia euroa kärkihankkeisiin, joilla tavoitellaan talouskasvua ja työllisyyttä. Ilahduttavaa on, että monet hankkeista liittyvät kestävyyttä edistäviin megatrendeihin kuten biotalous, cleantech eli puhdas teknologia, kiertotalous ja digitaalisuus, sillä niissä on avaimet sekä talouskasvuun että hyvinvointiin.

Biotalouden osalta hallitusohjelman linjauksissa korostuvat erityisesti energia, ruoka, metsätalous ja luontomatkailu, jotka kaikki ovat tärkeitä biotalouden osia. Huolestuttavaa kuitenkin on, että toistaiseksi vähälle huomiolle on jäänyt keskustelu kemiasta ja muusta korkean jalostusarvon teknologiasta.

Suomessa tuotetaan ja kehitetään biotalouden tuotteita ja ratkaisuja, joihin liittyvä osaaminen on maailman luokkaa. Kemianteollisuuden eurooppalaisen järjestön Ceficin arvion mukaan biopohjaisten kemian tuotteiden markkinoiden odotetaan kasvan Euroopassa noin viiden prosentin vuosivauhdilla, ja olevan suuruudeltaan 40 miljardin luokkaa vuonna 2020.

Kemian ydintä on tuottaa lisäarvoa lähes mille tahansa raaka-aineelle. Molekyylitason osaaminen tarjoaa myös biotalouteen innovaatioiden lähteen, ja sen avulla voidaan tehostaa aineiden kierrätystä. Kemianteollisuuden monet kasvualat Suomessa kuten uusiutuvat biopolttoaineet, biopohjaiset kemikaalit, vesikemia ja teolliset entsyymit ovat osa biotaloutta.

Olemassa olevalla teollisuudella on kokemusta jalostusprosesseista ja siten ratkaiseva merkitys uuden luomisessa. Esimerkiksi Neste ja St1 ovat kehittäneet menestyvää liiketoimintaa uusiutuvista biopolttoaineista. Mäntyöljyn kemiallista jalostusta puolestaan on tehty Suomessa vuodesta 1913 lähtien, ja edelleen Arizona Chemical and Forchem luovat uutta jalostamalla mäntyöljyä esimerkiksi asfaltin kierrätyksen apuaineeksi ja eläinrehuihin, jossa ne toimivat luonnonmukaisina tulehdusta estävinä aineina.

Uuden kehittämisessä keskeistä on osaamisten yhdistäminen. Ilman monipuolistamista ja yhteistyötä biotalouden potentiaali ei realisoidu. Myös uusien toimintatapojen merkitys korostuu. Yksi hyvä esimerkki löytyy Raisiosta, jossa vuoden alussa aloitti toimintansa kemian alan yritysten yhteisö Smart Chemistry Park.

Maailman talousfoorumin tuoreessa Euroopan kilpailukyvyn kasvattamista käsittelevässä raportissa esitetään, että tulisi luoda ketteriä kannustimia rajapinnat ylittävään yhteistyöhön perustuville innovaatioille. Toivottavasti tämä toteutuu Suomen hallitusohjelman kärkihankkeissa.

Kirjoittaja, tekniikan tohtori Maija Pohjakallio on Kemianteollisuus ry:n asiamies, jonka toimenkuvan painopisteenä on bio- ja kiertotalous.

maija.pohjakallio(ät)kemianteollisuus.fi

Tekstin pohjana kirjoittajan mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 15.8.2015.

Aihetunnisteet: biopolttoaineet, biotalous, blogi, kemia, rehu