Kansalliseen vieraslajiluetteloon uusia lajeja

Uutinen - Julkaistu 15.8.2023

Suomen kansallista haitallisten vieraslajien luetteloa ja siihen liittyvää valtioneuvoston asetusta on päivitetty seitsemällä uudella vieraslajilla: kuudella kasvi- ja yhdellä eläinlajilla. Haitalliset vieraslajit ovat uhka luonnon monimuotoisuudelle ja niiden torjunnalla suojellaan alkuperäistä eliöstöä. Valtioneuvoston asetus tulee voimaan tänään 15.8.2023.

Kasvilajeista luetteloon lisättiin kanadanpiiskukorkeapiiskuisopiiskuvuorivaahteraviitapihlaja-angervo ja valkopajuangervo. Eläinlajeista luetteloon lisättiin mustapääetana. Kansallisessa vieraslajiluettelossa on nyt yhteensä 23 lajin lisäksi kahdeksan lajiryhmää ja yksi lajiristeymä.

Kiireellisimmät ja kustannustehokkaimmat nyt listalle

Torjunnassa on tärkeää keskittyä kiireellisimmin ja kustannustehokkaimmin torjuttaviin lajeihin. Tällaisia lajeja ovat haitallisten vieraslajien luetteloon nyt lisätyt seitsemän uutta lajia. Lajien haitallisuutta ja kiireellisyyttä arvioitiin laajasti vieraslajiasiantuntijoiden yhteistyönä ja yhtenäistä valintamenettelyä käyttäen. Kaikkien uusien vieraslajien hallitsemiseksi ja torjumiseksi valmistellaan erillinen hallintasuunnitelma toimenpiteineen, ja sen valmistelu käynnistyy syksyllä.

Kanadanpiisku on luonnon monimuotoisuuden kannalta suuren riskin laji. Se on voimakas kilpailija, jonka siemenet leviävät helposti tuulen mukana. Laajempaa leviämistä voidaan kustannustehokkaasti vielä tässä vaiheessa estää tai hidastaa. Samalla tavoin voidaan estää myös korkeapiiskun ja isopiiskun leviämistä. Valkopajuangervo on aggressiivisesti leviävä vieraslaji, ja luonnon monimuotoisuuden kannalta voimakas kilpailija. Viitapihlaja-angervo on työläs ja vaikeasti torjuttava vieraslaji. Sekä viitapihlaja-angervoa että valkopajuangervoa ei kuitenkaan ole runsaasti luonnossa, joten niiden torjunta on vielä mahdollista.

Päivitetyn asetuksen mukaisesti jatkossa espanjansiruetanan ja mustapääetanan torjumiseksi kiinteistönomistajan tai -haltijan on huolehdittava kohtuullisista toimenpiteistä kiinteistöllä esiintyvien nilviäisten hävittämiseksi tai niiden leviämisen rajoittamiseksi. Torjuntaa tarvitaan, jos nilviäisten esiintymästä tai niiden leviämisestä voi aiheutua merkittävää vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle tai vaaraa ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle. Asetusmuutos tehostaa haitallisten ja voimakkaasti leviävien vieraslajietanoiden torjuntaa erityisesti suojelualueilla ja muilla luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkailla alueilla.

Lisäksi asetukseen tehdyn muutoksen mukaan kansallisesti haitallisia eläinvieraslajeja ei saa jatkossa enää pitää eläinsuojelulaissa tarkoitetuissa pysyvissä ja kiertävissä eläinnäyttelyissä eikä sirkuksissa. Eläintarhoissa näitä saa kuitenkin jatkossakin yhä pitää. Muutos on näin linjassa ensi vuoden alussa voimaan tulevan uuden eläinten hyvinvointilain kanssa.

Luetteloon lisättyjä uusia lajeja koskevat kiellot ja rajoitukset tulevat voimaan 15.8.2023, lukuun ottamatta viitapihlaja-angervolle ja valkopajuangervolle myönnettyjä kahden vuoden siirtymäaikoja. Siirtymäaika mahdollistaa taimi- ja puutarha-alalla viitapihlaja-angervon ja valkopajuangervon tuotannon hallitun lopettamisen ja asteittaisen lajeista luopumisen sekä kiinteistönomistajia koskevalle torjuntatiedotukselle riittävän pitkän ajan.

Asetusta koskevan lausuntopalautteen sekä taimi- ja puutarha-alaan kohdistuvien tarkempien elinkeinovaikutusten arvioinnin perusteella yksi ehdotetuista vieraskasvilajeista – isotuomipihlaja – päädyttiin lopulta jättämään pois kansallisesta vieraslajiluettelosta. Isotuomipihlajan taloudellinen merkitys taimi- ja puutarha-alalla on suuri, ja sen kansalliseen luetteloon ottamisen katsottiin vaativan lain sallimaa kahta vuotta pidemmän siirtymäajan. Isotuomipihlajaa ei siis jätetty luettelosta pois siksi, että sen ei katsottu olevan haitallinen. Lajia tullaan esittämään luetteloon lähivuosina – tämän lajin torjuntaan on hyvä jo nyt varautua.

Vieraslajien torjunta turvaa luonnon monimuotoisuutta

Haitalliset vieraslajit ovat luonnon monimuotoisuuden yksi suurimmista uhkatekijöistä. Vieraslajien torjunta onkin keskeistä luonnon monimuotoisuuden ja alkuperäisen eliöstön suojelussa. Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia, eläintä tai muuta eliölajia, jonka ihminen on tahattomasti tai tarkoituksella tuonut lajin luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Haitallisia vieraslajeja ovat sellaiset vieraslajit, joiden on todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta ja siihen liittyviä ekosysteemipalveluja tai aiheuttavan muuta vahinkoa luonnonvaraiselle eliöstölle tai vaaraa terveydelle tai turvallisuudelle.

Kansallinen vieraslajiluettelo sisältää ne haitalliset vieraslajit, jotka eivät kuulu Euroopan unionin vieraslajiluetteloon, mutta joita voidaan pitää Suomen oloissa haitallisina. Kansallinen vieraslajiluettelo yhdessä EU:n vieraslajiluettelon ja muun vieraslajilainsäädännön kanssa muodostavat kokonaisuuden haitallisten vieraslajien torjumiseksi Suomessa. EU:n ja kansalliseen luetteloon kuuluvia haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön, eikä niitä saa tuoda maahan, myydä, kasvattaa tai pitää hallussa. Kansalliset hallintasuunnitelmat lisäksi ohjaavat torjuntaa sinne, missä siitä saadaan paras hyöty.

Ilmoita vieraslajihavainnoista

Haitallisista vieraslajeista voi lukea lisää ja vieraslajeihin liittyvät havainnot ilmoittaa viranomaisille Vieraslajit.fi-sivustolla. Havainnot lajien esiintymisestä ja levinneisyydestä auttavat vieraslajien aiheuttamien vaikutusten arvioinnissa ja torjuntatoimien tehokkaassa kohdistamisessa. Havainnoista voi aina ilmoittaa myös oman kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vieraslajilainsäädännön noudattamista valvoo Suomessa ELY-keskus ja maahantuontia koskevien vieraslajisäännösten noudattamista Tulli.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

ympäristöneuvos Johanna Niemivuo-Lahti, p. 0295 162 259, etunimi.sukunimi@gov.fi

Kuva isopiiskusta: Vieraslajit.fi / Jouko Rikkinen

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 15.8.2023