Kosteikkokarkeloissa maisteltiin villiyrttiruokia ja osmankäämiä

Blogi - Julkaistu 9.6.2023

Keskiviikkoiltana 7.6.2023 Teurastamon Kellohalli Helsingissä täyttyi uteliaista ihmisistä. Luonnonvarakeskus oli järjestänyt mahdollisuuden päästä tutustumaan kosteikkoviljelyyn ja maistelemaan kosteikkojen raaka-aineista tehtyjä annoksia. Kosteikkoviljely on uusi ala Suomessa ja sille vasta luodaan arvoketjuja.

Villiyrttikokit loihtivat yllätyksellisiä ruokia

Illan tähtinä toimivat villiyrttikokit Edith Keto, Janne Länsipuro ja Jyrki Tsutsunen, jotka valmistivat annoksia leikkimieliseen kokkikisaan. Raati koostui viidestä arvostelijasta ja arvosanaan vaikuttivat niin annosten maku kuin ulkonäkökin. Äänet annoksille annettiin mustikanvarvuilla.

Annoksissa pääosassa oli osmankäämi ja sen kanssa tarjoiltiin villiyrttejä ja kotimaisia raaka-aineita. Raati äänesti voittajaksi Edith Keton valmistaman annoksen, joka sai erityisesti kehuja raikkaudesta ja kauniista ulkoasusta. Annoksessa oli osmankäämin lisäksi siikaa, kesän ensimmäisiä herneitä, kesäsipulia sekä piimäkastiketta, jossa oli piparjuurta ja tilliöljyä.

Kuvassa viisi henkilöä istuu mustalla pöytäliinalla peitetyn pöydän ääressä selin kameraan. Heidän edessään naishenkilö puhuu mikrofoniin. Juontajan takana kolme kokkia valmistelee suuren pöydän ääressä annoksia. Taustalla näkyy sivuilla mustat verhot ja niiden välissä keittiötä, jossa työskentelee yksi henkilö.
Ruokaraati valmistautuu arvostelemaan annoksia. Tilaisuuden juonsi tutkija Jaana Sorvali Lukesta.

Myös yleisö pääsi maistelemaan

Kokit valmistivat annoksia myös yleisölle. Yleisöäänestyksen suosikki oli Jyrki Tsutsusen kvinoapuuro karpaloilla ja nokkospestolla sekä paahdetuilla nokkosilla ja keto-orvokilla koristeltuna.

Valkoisella lautasella koristeellinen ruoka-annos.
Yleisöäänestyksen suosikkiannos.

Makeaa kaipaaville oli tarjolla väinönputki- ja lakkamarmeladia.

Kahdella puisella laudalla tikkujen päässä marmeladineliöitä.
Väinönputki ja lakkamarmeladia.

Tapahtumassa pääsi myös tutustumaan Fluff Stuff -yritykseen, joka tekee osmankäämihöytyvästä täytettä tyynyihin ja talvitakkeihin.

Pöydällä esitteitä ja tyyny ja tyynyn alla muita pehmeitä kangastuotteita.
Fluff Stuffin tuotteita.

Taustalla ja välinumeroina musiikkia soittivat Duo Lux. Myös musiikin teema oli luontoaiheista.

Lavalla seisoo huilua soittava nainen ja konserttikanteletta soittava nainen. Kanteletta soittavan naisen yläpuolella on diskopallo. Taustalla näkyy ikkunasta ulos.
Sandy Ahjo (huilu) ja Marja Nevankallio (konserttikantele).

Tilaisuus oli osa Hiilestä kiinni -ohjelman rahoittamaa Turvepeltojen ilmastokestävä viljely – viljelijän näkökulma eli TURINA-hanketta. Kosteikkoviljelyllä voidaan ehkäistä ojitettujen turvemaiden hiilivaraston hävikkiä. Turvepeltoja voidaan vettää eli nostaa pohjaveden pinnan korkeutta ja viljellä alueilla kosteikkokasveja. Raaka-aineiden jalostaminen edellyttää vielä kehitysideoita useilla aloilla.

Lisätietoja

Turvepeltojen ilmastokestävä viljely – viljelijän näkökulma TURINA-hanke

Kansikuvassa kokit Janne Länsipuro (vas), Edith Keto ja Jyrki Tsutsunen (oik). Kuva: Jaana Sorvali.

Blogin kirjoittaja on biotalous.fi:n toimittaja Sara Turunen Tapiosta.


Agenda2030

Turvemaiden jatkokäytön ja kosteikkoviljelyn kehittäminen edistää etenkin tavoitteita 13. Ilmastotekoja ja 6. Puhdas vesi ja sanitaatio.

Lue lisää artikkeleita samasta kestävän kehityksen tavoitteesta:

6. Puhdas vesi ja sanitaatio13. Ilmastotekoja

Aihetunnisteet: biotalous, kosteikkoviljely, ruoka

Lue seuraava artikkeli: Metsätaloutta, suojelua vai ilmastohyötyjä? Vasta peruste... »