Maakunnat etsivät biotalouden arvonlisää muualta kuin perinteisestä puuntuotannosta

Kädessä mustikkaa. Taustalla näkyy varvikkoa ja yksi puun runko.

Case - Julkaistu 22.6.2023

Kun kansallista biotalousstrategiaa laadittiin, maakunnat osallistuivat työhön tiiviisti. Pilottialueilla on tehty strategian jalkauttamissuunnitelmat. Pohjois-Karjalassa uutta arvokasvua toivotaan erityisesti maataloudesta, luonto- ja hyvinvointimatkailusta sekä ei-puupohjaisista metsien tuotteista.

Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan Suomessa ollaan tilanteessa, jossa monilla alueilla metsien hakkuita on vaikeaa kasvattaa merkittävästi ilman että hiilensidonta- ja monimuotoisuustavoitteet vaarantuvat.

”Tarvitaan yhä monipuolisempia tapoja saada metsistä elinkeinoja ja toimeentuloa”, metsä- ja ilmastoasiantuntija Sari Koivula Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta toteaa. Koivula puhui työ- ja elinkeinoministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön järjestämässä biotalousseminaarissa kesäkuun alussa.

Pohjois-Karjalan maa-alasta 89 prosenttia on metsää, joten Pohjois-Karjalassa metsä on biotalouden selvä kärki.

Koivulan mukaan metsänomistajat on saatava entistä tiiviimmin mukaan biotalouden arvonlisän kasvattamiseen. Jokamiehenoikeuksien pohjalta on syntynyt marjastukseen, sienestykseen ja matkailuun liittyvää vahvaa liiketoimintaa. Tällaisen liiketoiminnan ja jokamiehenoikeuksiin perustuvan virkistyskäytön välille olisi tarpeellista tehdä raja, Koivula sanoo.

”Maanomistajan pitäisi saada hyötyä liiketoiminnasta, joka perustuu hänen maidensa taloudelliseen hyödyntämiseen. Tällöin vaikkapa marja-alueet tai hienot maisema-alueet olisi mielekästä ottaa huomioon metsänhoitoa ja hakkuita suunniteltaessa.”

SWOT-analyysi maakunnan tilanteesta

Kun kansallisen biotalousstrategian päivittäminen vuosiksi 2022–2035 alkoi pari vuotta sitten, alueet otettiin tiiviisti työhön mukaan. Strategian valmistuttua Pohjois-Karjala lupautui yhdeksi pilottimaakunnaksi, jossa strategia pyritään viemään tehokkaasti käytäntöön.

Kansallisessa biotalousstrategiassa tavoitteena on biotalouden arvonlisän kaksinkertaistaminen. Alueelliset toimenpiteet ratkaisevat, onnistuuko se ylipäätään ja varsinkaan kestävästi.

Pilottialueilla laadittiin SWOT-analyysit biotalouden tilasta: listattiin vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkakuvat. Sen pohjalta alettiin pohtia käytännön toimenpiteitä.

”Toimijat ja sidosryhmät otettiin mukaan, jotta valmis jalkauttamissuunnitelma palvelee maakuntaa ja on alueen näköinen. Jokainen suunnitelmassa esitetty toimenpide on meidän toimijoidemme esittämä”, Koivula painottaa.

Pohjois-Karjalassa biotalousalan heikkouksiksi tunnistettiin esimerkiksi puun alhainen jalostusaste ja yritysten vähäinen verkostoituminen. Vahvuuksiksi todettiin runsas koulutustarjonta ja vahvat tutkimusorganisaatiot. Tutkimustiedon jakamisessa yritysten ja arkielämän käyttöön sen sijaan voisi olla parannettavaa.

”Kilpailukykyinen toimintaympäristö perustuu näihin listattuihin tekijöihin”, Koivula sanoo.

Hänen mukaansa erilaisten ohjelmien ja strategioiden rooli on merkittävä, sillä niillä ohjataan rahoitusta halutunlaisiin vihreän siirtymän toimiin. Tärkeimmät ovat maakuntaohjelma 2025 ja maakuntastrategia 2040.

Katseet energiaan ja maatalouteen

Pohjois-Karjalassa on pulaa vaihtoehdoista energiantuotantoon: maakunnassa ei ole tuulivoimaa, turpeen käytöstä on luovuttava, puuntuonti Venäjältä on seisahduksissa.

”Siinä on tuotekehityksen ja toiminnan paikka, miten harvennusrästit saadaan kustannustehokkaasti energiakäyttöön korvaamaan turvetta ja tuontipuuta. Biokaasuntuotantoon toivoisin hajautettuja ratkaisuja maaseudulle”, Koivula sanoo.

Veteen ja maatalouteen liittyvän liiketoiminnan merkitys on kasvamassa. Maatalouden energia- ja raaka-ainekustannukset ovat nousseet voimakkaasti. Jotta maatalousyrittäjille ja Pohjois-

Karjalaan jäisi haasteellisessa tilanteessa entistä enemmän rahaa, maataloustuotannon jalostusastetta olisi kasvatettava.

Maakunnassa tuotetaan jo tiettyjä korkean jalostusasteen tuotteita, joiden raaka-aineet ovat peräisin metsistä mutta eivät kuitenkaan puupohjaisia. Tunnetuimmat esimerkit ovat mahla ja gini.

Luonto- ja hyvinvointimatkailua tulisi kehittää edelleen, Koivula toteaa. ”Meillä on biosfäärialue Ilomantsissa. Se on kestävän kehityksen mallialue, mutta sen hyödyntäminen on vielä lapsenkengissä.”

Lue lisää

Tutustu Pohjois-Karjalan jalkauttamissuunnitelmaan täältä.

Poimintoja muista maakunnista

Kanta-Hämeessä luonnonvaroihin perustuva TKI-toiminta, liiketoiminta ja koulutus ovat merkittävässä asemassa. Tärkeitä aloja ovat esimerkiksi bioteknologia ja kestävä ruokajärjestelmä. Biotaloutta on vauhditettu startup-yritysten Frush-tapahtumalla. Digitaalisuus ja datan hyödyntäminen avaavat uusia mahdollisuuksia.

Lapissa metsiin kohdistuu valtavia tarpeita: metsäteollisuuden lisäksi niille olisi käyttöä energia-alalla, luonnontuotealalla, matkailussa, porotaloudessa, saamelaiskulttuurissa ja luonnonsuojelussa (monimuotoisuus ja hiilensidonta).

Kainuussa odotetaan päätöstä KaiCellin ympäristöluvasta: maakuntaan toivotaan uutta biotuotetehdasinvestointia. Työvoiman saatavuus on haaste. Puurakentaminen on alueella vahvaa, mutta puun jalostusastetta olisi syytä nostaa.

Etelä-Karjalassa ei ole laadittu biotalousstrategian jalkauttamissuunnitelmaa, mutta muista maakunnista tutut metsien käytön haasteet tunnistetaan sielläkin: hakkuumäärät ovat kestävyyden rajalla. Alueen metsäteollisuus on vahvaa, mutta osaajien houkuttelemisessa on vaikeutensa.

Artikkelin kirjoittaja on Biotalous.fi:n toimittaja Heli Virtanen, Tapio, heli.virtanen(at)tapio.fi.


Agenda2030

Biotalousstrategian alueellisissa toimeenpanosuunnitelmissa korostuvat esimerkiksi seuraavat kestävän kehityksen tavoitteet: 8 Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua, 9 Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja, 17 Yhteistyö ja kumppanuus.

Lue lisää artikkeleita samasta kestävän kehityksen tavoitteesta:

8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua9. Kestävää teollisuutta, innovaatiota ja infrastruktuureja17. Yhteistyö ja kumppanuus

Lue seuraava artikkeli: Paperista kirjoloheen ja kierrätykseen – Kaipolan tehdasa... »