Maan sisäistä voimaa – jätteistä vihreiksi olohuoneiksi

Case - Julkaistu 15.3.2018

Maanparannuskompostien avulla hyödynnetään yhteiskunnan muodostamia jätteitä, ja vähennetään mineraalilannoitteiden käytön tarvetta kasvualustojen tuotannossa. Samalla palautetaan ravinteita, kuten fosforia jälleen kasvien käyttöön.

Ravinteiden kierrätys on kiertotalouden ytimessä. Ihannetilanteessa ravinteet kiertävät jatkuvasti uudeksi kasvuvoimaksi, mutta ketjun vuotaessa ne kuormittavat ympäristöä. Yhdyskuntajätteiden jalostaminen raaka-aineiksi viherrakentamisen kasvualustoille edistää kierrätettyjen ravinteiden sitoutumista uuden kasvun luomiseen. Hyödyntämällä jätteistä syntyvää maanparannuskompostia kasvualustoissa, ravinteet palautetaan takaisin käyttöön ilahduttamaan ihmisiä erilaisilla viheralueilla.

Kompostit soveltuvat kasvualustojen raaka-aineeksi

Kompostilannoitetuissa kasvualustoissa ravinteet ovat sitoutuneena kasvualustaan, ja vapautuvat hallitusti. Kompostit parantavat kasvualustan ravinteikkuutta ja tekevät maasta elävää, hyvin kosteutta ja ravinteita pidättävää. Hyvä mikrobielämä irrottaa kasvualustan ravinteita hitaasti, mikä hyödyttää kasveja pitkään.

Erityyppiset kompostit soveltuvat erilaisten kasvualustojen raaka-aineeksi. Puutarhajätteestä kypsyvä komposti sopii esimerkiksi hyvin Kekkilä Istutusmullan raaka-aineeksi muun muassa korkean kaliumpitoisuuden ansiosta. Vahvemmat maanparannuskompostit soveltuvat runsaasti ravinteita käyttäville kasveille, kuten nurmikoille suunnatulle Kekkilä Nurmikkomultaan.

Kompostin edut kasvualustoissa

Useimmat mieltävät, että komposti ja kompostointi on hyödyllistä, mutta syyt ja mekanismit eivät aina ole tiedossa.
Kompostit parantavat luonnollisesti kasvualustojen ominaisuuksia. Suurin etu saavutetaan vilkkaalla pieneliötoiminnalla sekä ravinteiden pidätyskyvyllä. Laadukas hyvin kypsynyt maanparannuskomposti tuo kasvualustaan sisäistä voimaa lisäämällä mullan elävyyttä ja varmistamalla kasvien ravinteiden saannin pitkällä aikavälillä.

Mies ja kolme lasta pelaamassa krokettia.

Materiaalit uusiokiertoon – polttaminen on viimeinen vaihtoehto

Nykyisessä hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomi pyrkii mallimaaksi ravinteiden kierrätyksen suhteen. Ravinneomavaraisuuden edistäminen onkin kaikkien etu ja sitä tulee edistää kaikin keinoin.

Kiertotalousajattelussa jätemateriaalien polttaminen energiaksi on viimeinen vaihtoehto. Erilaiset materiaalit pyritään hyödyntämään ennakkoluulottomasti, ja usein jätemassojen hyödyntäjä voi löytyä aivan toiselta toimialalta kuin jätteen tuottaja. Pahimmassa tapauksessa jätteen lisäarvo jää hyödyntämättä, koska jätteen tuottaja käsittelee syntyneen jätteen kustannussyiden vuoksi itse. Kunnallisten ja teollisten toimijoiden toiminnasta syntyy ravinnepitoisia kompostin raaka-aineita, joiden ravinteiden kierrättämisessä kasvualustat ovat erittäin hyvä vaihtoehto.

 

Tutustu tarkemmin Kekkilän nurmikkomultaan ja istutusmultaan.

Artikkelin kirjoittaja, tuoteryhmäpäällikkö Paulina Nyberg, vastaa Kekkilän viherrakentamisen kasvualustojen, muiden tuotteiden toiminnallisuudesta ja tuotekehityksestä. Hän toimii myös asiantuntijana yhteistyökumppaneiden erityiskasvualustatarpeista.

Yhteydenotot:
Puhelin 020 790 4806, sähköposti paulina.nyberg@kekkila.fi

 

Julkaistu 15.3.2018.

På svenska


Lue seuraava artikkeli: Kärkihanke: Ravinteet kiertoon – vesistöt kuntoon »