Mikkelin uuden jätevedenpuhdistamon yhteyteen valmistuu laitosmittakaavan tutkimus- ja kehitysalusta

Mikkelin vesilaitoksen mainoskyltti

Blogi - Julkaistu 29.9.2020

Mikkelin kaupungin uuden jätevedenpuhdistamon rakennustyöt Metsä-Sairilassa ovat loppusuoralla. Kalliotiloihin sijoittuvassa puhdistamossa hyödynnetään kalvobioreaktori- eli MBR-tekniikkaa, jossa puhdas vesi erotetaan tehokkaan biologiskemiallisen käsittelyn jälkeen erittäin pienihuokoisen kalvon läpi. Kalvotekniikalla saavutetaan perinteisiä menetelmiä parempi puhdistustulos. Tehokas puhdistusprosessi vaikuttaa aikanaan positiivisesti Mikkelin alapuolisen Saimaan laatuun.

Modernin puhdistusprosessin lisäksi Metsä-Sairilaan syntyy laitosmittakaavainen tutkimus- ja kehittämisalusta kierrätysveden valmistamiseen. Uuden puhdistamon yhteyteen rakennetaan tilat ”vihreälle linjalle”, joka toimii koe- ja tutkimuskäytössä erilaisille viimeistelytekniikoille. Linjalla on mahdollista jatkokäsitellä MBR-prosessissa käsiteltyä vettä noin 200 m3/d. Vihreä linja avaa yrityksille ja tutkimuslaitoksille mahdollisuuden testata uusia ratkaisuja olosuhteissa, jotka vastaavat todellisia olosuhteita jätevedenpuhdistamolla. Kehityksen, rahoituksen ja projektien hankinnan kannalta tämän tyyppinen referenssilaitos on suomalaisille yrityksille ja muille toimijoille ensiarvoisen tärkeä.

Maa- ja metsätalousministeriö tuki tutkimus- ja kehittämisalustan rakentamista Sinisen biotalouden kehittämisohjelmasta. Ohjelmalla edistettiin uusiutuvien vesiluonnonvarojen kestävään käyttöön ja siihen liittyvään osaamiseen perustuvaa liiketoimintaa. Ohjelman suosituksen mukaisesti Etelä-Savon ELY-keskus on valmistellut kansallista vesiliiketoimintaohjelmaa.

Vesiliiketoimintaan tarvitaan kansallinen ohjelma

Puhtaan veden ja sanitaation tarve lisääntyy globaalisti ja niiden merkitys maailmalla kasvaa koko ajan. Entistä useammin erityisesti vesialan kansainvälinen kehitystyö tähtää jäteveden erilaiseen uusiokäyttöön. Toiminnallisesti ollaan siirtymässä jätevedenpuhdistamisesta veden ja ravinteiden kierrätykseen sekä uusiokäyttöön. Vedenpuutteesta kärsivillä alueilla vesi kierrätetään aina useammin johonkin käyttötarkoitukseen. Suomessa voidaan puhua veden kierrätyksestä joko uusiokäyttöön tai takaisin luontoon.

Olemme vesihuollossa kehitysaskeleen kynnyksellä. Voimme nähdä, että uusilla tekniikoilla jäteveden puhdistuksessa päästään taas selvästi parempaan tulokseen. Lukuisat jätevedenpuhdistamot ovat tulossa käyttöikänsä päähän. Vesihuoltopalveluiden asemasta kuntaorganisaatiossa käydään keskustelua. Vanhentuvan teknologian uusimisesta sekä veden kierrätykseen että uusiokäyttöön syntyvä markkina kotimaassa ja ulkomailla tarvitsevat tuekseen kansallista vesiliiketoimintaa edistävän ohjelman.

Ohjelma kokoaisi yhteen suomalaista vesiosaamista, vesialan toimijoita (koulutus, tutkimus, teknologia, hallinto) sekä erilaisia tapoja edistää vesiliiketoimintaan liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa. Ohjelmasta tuettaisiin uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä sekä innovatiivisia julkisia hankintoja. Syntyviä uusia palveluita ja tuotteita voitaisiin monistaa ja skaalata sekä kotimarkkinoille että vientiin. Lisäksi ohjelma tukisi erityisesti suomalaisen vesialan koulutus-, tutkimus- ja asiantuntijalaitosten, vesialan yritysten sekä valtionhallinnon instituutioiden osallistumismahdollisuuksia vientihankkeisiin ja kestävään vesivarojen hallintaan.


Kirjoittaja Pekka Häkkinen on Etelä-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja, joka on valmistellut maa- ja metsätalousministeriön ja ELY-keskusten kanssa uutta kansallista vesiliiketoimintaohjelmaa.
pekka.j.hakkinen(at)ely-keskus.fi, p. 0400 853 075


Vesihuollon kehittäminen tukee vahvasti YK:n kestävän kehityksen tavoitetta 6. Puhdas vesi ja sanitaatio.

Lue lisää artikkeleita samasta kestävän kehityksen tavoitteesta:

6. Puhdas vesi ja sanitaatio

Aihetunnisteet: vesihuolto

Lue seuraava artikkeli: Tutkimus tuuppaa kohti ilmastokestävää maa- ja metsätalo... »