Miten biotalous koetaan eri teollisuudensaloilla?

Blogi - Julkaistu 22.6.2020

Biotalous koskettaa myös teollisuudensaloja, joiden pääasiallinen raaka-aine on fossiilipohjainen. Hyviä esimerkkejä ovat muovien, maalien ja pinnoitteiden, lannoitteiden, öljytuotteiden ja betonin tuottajat, joille biotalouden kasvu tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia, että uusia kilpailijoita ja joskus myös yhteiskunnallista painetta tehdä muutoksia tuotantoon.

Mutta mitä eri teollisuudenalojen biotalousnäkemyksistä oikeastaan tiedetään?

Biotalouskeskustelussa keskitytään tyypillisesti biotalouden keskiössä oleviin yrityksiin, jotka entuudestaan hyödyntävät ja jatkojalostavat biopohjaisia raaka-aineita. Biotalouden edistämisen kannalta eri teollisuudenalojen biotalousnäkemysten laajempi kartoitus voisi kuitenkin edesauttaa sektorin kasvua.

Maisterityön aiheena biotalousnäkemykset

Grazin yliopistossa tehdyssä kaksoismaisterityössä tutkimme bio- ja fossiilipohjaisia raaka-aineita käyttävien yritysten biotalousnäkemyksiä neljällä teollisuudenalalla: kemia, pakkausmateriaalit, rakennusmateriaalit ja polttoaine.

Tutkimuksessa haastateltiin joukko suomalaisyrityksiä heidän biotalousnäkemyksistään. Niiden pohjalta muotoiltiin väitteitä, jotka lähetettiin kyselynä laajemmalle yritysjoukolle. Osallistuvat yritykset luokiteltiin bio- ja fossiilipohjaisiin yrityksiin pääasiallisen tuotantoraaka-aineen mukaisesti. Tutkimus kattoi kokonaisuudessaan Suomen ja Itävallan itsenäiset osat.

Kartoitus osoitti, että suomalaisyritysten biotalousnäkemys on valtaosin positiivinen. Biotalouteen liitetään teemoja kuten kestävä kehitys, tuotannon ympäristövaikutukset, energia, tutkimus- ja kehitystoiminta, raaka-aineen saatavuus ja alkuperä, lainsäädäntö ja biotalouden luomat taloudelliset mahdollisuudet.

Tutkimuksessa yritysten tuotantopäätösten ajureina nousivat esiin niin ikään taloudellinen potentiaali, mutta myös huoli ympäristöstä, paine lainsäätäjiltä ja kuluttajilta, globaalit trendit (ml. ilmastonmuutos, väestönkasvu ja kaupungistuminen) sekä pyrkimys yritystoiminnan riskien vähentämiseen ja hankintaketjujen monipuolistamiseen. Vastuullisuus, vaurauden luonti, laadukkuus ja organisaation resilienssi puolestaan korostuivat tutkimuksessa yritysten toimintaa ohjaavina arvoina.

Tutkimuksessa havaittuja eroavaisuuksia

Biopohjaisia raaka-aineita käyttävien suomalaisyritysten näkemys biotaloudesta on vahvemmin positiivinen, mutta myös ns. fossiilipohjaiset yritykset näkevät biotaloudessa paljon hyvää. Biotalouden mahdollisuuksiin lukeutuvat mm. negatiivisten ympäristövaikutusten väheneminen, taloudelliset mahdollisuudet, hyvä yrityskuva ja mahdollinen kilpailuetu.

Suurin ero bio- ja fossiilipohjaisten yritysten välillä havaittiin elinkaariajattelun korostumisena: fossiilipohjaiset yritykset kokevat vahvemmin, että fossiilipohjaisten raaka-aineiden suorituskyky pitkällä aikavälillä on parempi ja että fossiilipohjaiset raaka-aineet tulevat jatkossakin olemaan tärkeitä biomassan rajallisuudesta johtuen.

Myös teollisuudenalojen välillä huomattiin eroavaisuuksia. Biopohjaiset ratkaisut nähdään ympäristöllisesti kestävämpänä vaihtoehtona erityisesti polttoaineiden ja rakennusmateriaalien tuottajien keskuudessa. Samoilla sektoreilla koetaan myös eniten ulkoista painetta tuotannon muutoksiin, mutta samalla biotalous nähdään ennen kaikkea energiakysymyksenä. Raaka-aineisiin liittyvää muutospainetta kokevat vahvimmin polttoainesektori ja vähiten rakennusmateriaalien tuottajat.

Globaalien trendien koettiin edistävän biopohjaisten tuotteiden kehittämistä eritoten polttoaineiden ja pakkausmateriaalien tuottajien keskuudessa. Kaikilla muilla aloilla, paitsi polttoainesektorilla, biotalous nähdään merkittävänä tulevaisuuden kasvualana.

Moniäänisen biotalouden ymmärtämisen merkitys

Eri sektorien välisten eroavaisuuksien ymmärtäminen ja huomioiminen voi edesauttaa biotalouden kasvattamiseen tähtäävien toimien optimaalista suuntaamista. Kaksoismaisterityömme osallistuu tähän keskusteluun ja täydentää toistaiseksi harvalukuista, joskin kasvavaa, aiheesta tehtyä tutkimusten joukkoa.

Biotalouden eri näkemyksissä riittääkin vielä tutkittavaa – esimerkiksi lopputyön muodossa!


Kirjoittaja Joel Järvinen on keväällä 2020 Grazin yliopistosta valmistunut kestävän kehityksen maisteri, joka työskentelee kirjoitushetkellä kestävyysasioiden harjoittelijana kemianteollisuudessa.

Yhteystiedot: joel_jarvinen@hotmail.com


Agenda2030: Tieto toimialojen suhtautumisesta biotalouteen edistää kestävän kehityksen tavoitetta 9. Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita.

Lue lisää artikkeleita samasta kestävän kehityksen tavoitteesta:

9. Kestävää teollisuutta, innovaatiota ja infrastruktuureja

Aihetunnisteet: biotalous, tutkimus

Lue seuraava artikkeli: Älykkäästi sopeutuen kohti maaseudun kestävää tulevais... »