Monimuotoisemmat metsät – yhteiset hankkeet avainasemassa luonnonhoidon kehittämisessä

Joukko ihmisiä kävelemässä metsätiellä.

Blogi - Julkaistu 2.12.2021

Luontokato huolestuttaa suomalaisia. Kansainvälisten arviointiraporttien viestit luontokadosta ja monimuotoisuuden merkityksestä taloudelle ovat tulleet tutuiksi median otsikoista. Samalla EU:n biodiversiteettistrategian ja metsästrategian keinot tilanteen parantamiseen voivat tuntua metsäänsä hoitavasta maanomistajasta vieraille, liioitelluille tai jopa mahdottomille. Voinko minä talousmetsässäni tehdä toimenpiteitä, jotka oikeasti auttavat metsäluontoa?

Paljon on tehtävissä tavallisissa talousmetsissäkin. Talousmetsien luonnonhoito on luontoarvojen turvaamista ja osa arkimetsänhoitoa. Se on suojelun ohella keskeinen keino puuntuotannosta metsäluonnolle syntyvien haitallisten vaikutusten pienentämisessä. Talousmetsien luonnonhoidon avulla on mahdollista vaikuttaa monimuotoisuuteen suurilla pinta-aloilla. Suomessa on jo paljon osaamista ja tietoa luonnonhoidosta ja esimerkiksi METSO-toimintaohjelmassa on tehty työtä asian eteen jo pitkään. Jotta luonnonhoidon myönteiset vaikutukset saadaan näkymään entistä vahvemmin, pitäisi lisätä sekä toimien määrää että laatua. Tätä varten tarvitaan jatkossakin kehitystyötä, tutkimusta, koulutusta ja neuvontaa.

METSO – kokeilevaa luonnonhoidon kehittämistä

Raporteista ja strategioista tarve toimenpiteisiin ja tietoon valuu ennen pitkää kentälle: metsänomistajille, asiakasneuvojille, toimenpiteiden suunnittelijoille, konekuskeille, kouluttajille. Hakkuun suunnittelijan täytyy osata määritellä riittävä suojavyöhyke puronvarteen. Konekuski tarvitsee tietoa millaisia tekopökkelöitä kannattaa tehdä. Metsänomistaja pohtii, mitä hänen pitäisi sopia metsäyrittäjän kanssa, että harvennuksen jälkeen metsässä edelleen viihtyvät pyyt ja metsot.

Vastaukset löytyvät metsästä, mutta eivät ilman kokeilemista, tutkimista ja kehittämistä. Luonnonhoidon kehittäminen on alusta asti ollut mukana vapaaehtoisesta suojelusta tunnetussa METSO-ohjelmassa. Yhteishankkeissa on lähdetty yksi kerrallaan ratkomaan joko jo pitempään tunnettuja tai uusina vastaan tulleita metsien monimuotoisuuden turvaamisen kysymyksiä.

Yhdessä enemmän

Koska monimuotoisuus ei tunne tilarajoja, yhteistyö ja alueellinen suunnittelu ovat luontoarvojen turvaamisessa keskeisiä. METSO-hankkeet ovat vuosien mittaan tuoneet yhteen erilaisia toimijoita, jotka muutoin eivät olisi kohdanneet.

Tutkijat ovat maastoutuneet yhdessä maanomistajien ja metsätalouden toimijoiden kanssa miettimään uusia luonnonhoidon ratkaisuja. Omaehtoista luontoarvojen säästämistä arvostavat metsänomistajat ovat tarjonneet vertaistukea muille asiasta kiinnostuneille metsänomistajille. Erilaiset toimijat ja metsänomistajat suunnittelevat yhdessä luonnonhoitoa yli tilarajojen. Hankkeiden ansiosta kaikkien ymmärrys metsäluonnosta ja sen monimuotoisuuden turvaamisen keinoista on avartunut. Samalla on avautunut ikkuna myös muiden toimijoiden maailmaan, tavoitteisiin ja näkökulmiin.

METSO-ohjelman hankkeet toimivat suunnittelun, käytännön toiminnan ja tutkimuksen rajapinnassa. Niissä on mukana tutkijoita ja asiantuntijoita kehittämässä uusia menetelmiä ja arvioimassa tuloksia. Menetelmiä testataan vapaaehtoisten maanomistajien metsissä. Kun kehittämistyössä on mukana koko toimijaverkosto ja tuloksista viestitään päätöksentekijöille, on uudet toimintatavat helpompi vakiinnuttaa valtakunnallisiksi ja osaksi arkimetsänhoitoa.

Säilyttämisen arvoinen konsepti

Talousmetsän luonnonhoidossa on joka päivä suomalaisten metsänomistajien metsissä valtavasti mahdollisuuksia. Kaikissa metsissä on mahdollista parantaa metsän rakennepiirteitä metsien monimuotoisuutta lisääviksi.

Luonnonhoidon keinot ja toimintamallit niiden käyttöön eivät synny itsestään vaan vaativat kehitystyötä, jossa kaikki toimijatahot ovat mukana. METSO-ohjelman nykyisenkaltainen hanketoimintamalli jatkuu vuoteen 2025 saakka. Sen jälkeenkään, METSO-ohjelman jatkokaudella, ei kannata luopua hankkeiden tarjoamista verkostoitumis- ja yhteistyömahdollisuuksista. Eikä siitä ketteryydestä, jolla hankkeiden kautta voidaan vastata vaikkapa ilmastonmuutoksen myötä esiin nouseviin uusiin tietotarpeisiin ja luonnonhoidon haasteisiin.

 

METSO-ohjelma

METSO-ohjelma on yksityisille metsänomistajille suunnattu vapaaehtoinen ohjelma, jonka kautta voi suojella ja hoitaa metsiensä luontoarvoja. METSO on ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön yhteishanke, joka perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen. METSO-ohjelman luonnonhoidon kehittämishankkeissa ja yhteistoimintaverkostoissa kehitetään ja pilotoidaan uusia luonnonhoidon toimintatapoja sekä yhteensovitetaan metsien suojelua, hoitoa ja muuta käyttöä. METSO-hankkeet ovat useimmiten organisaatiovetoisia, ja metsänomistajat ovat niissä mukana joko yhteistyökumppaneina tai keskeisenä toimijana.

Lisätietoja METSO-ohjelman hankkeista Metsonpolulta

Susanna Anttila
Kaisu Aapala

Kirjoittajat Kaisu Aapala ja Susanna Anttila työskentelevät Suomen ympäristökeskus SYKEn Biodiversiteettikeskuksessa metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen liittyvien kysymysten parissa.
Yhteystiedot:
Kaisu Aapala, vanhempi tutkija, kaisu.aapala(at)syke.fi
Susanna Anttila, tutkija, susanna.anttila(at)syke.fi .


Agenda2030

Metsien monimuotoisuuden edistäminen ja METSO-ohjelma tukevat YK:n kestävän kehityksen tavoitetta 15. Maanpäällinen elämä.

Lue lisää artikkeleita samasta kestävän kehityksen tavoitteesta:

15. Maanpäällinen elämä

Lue seuraava artikkeli: Biotalouden tulevaisuuden tekijät osa 7: Sirkkaäyriäisen ... »