Selluloosa – tulevaisuuden supermateriaali

PirjoKääriäinen27.1.2016

Paperi- ja selluteollisuudella on ollut perinteisesti erittäin merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Tuotteet ovat pääosin olleet korkean volyymin ja matalan jalostusasteen tuotteita, mutta voisimmeko tulevaisuudessa käyttää metsästä saatavia raaka-aineita johonkin aivan uuteen? Onko mahdollista hyödyntää ’vihreää kultaamme’ entistä paremmin tulevaisuuden kiertotaloudessa, samalla arvokasta luontomme kunnioittaen? Isoja kysymyksiä, joihin vastaaminen edellyttää laajaa ja avointa yhteistyötä eri toimialojen välillä, sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Mitä uutta tässä sitten on –eikö näitä aiheita ole tutkittu ja pohdittu jo vuosikymmenet? Muotoilijana voin todeta, että paljon mahdollisuuksia on vielä hyödyntämättä. Olen saanut työssäni Aalto-yliopistossa tilaisuuden perehtyä materiaalitutkimuksen kiehtovaan maailmaan ja nähdä, miten kiinnostavia ideoita ja teknologioita onkaan jo olemassa tai kehitteillä. Esimerkiksi selluloosa on yksi yleisimmistä luonnon materiaaleista, jota tuottavat kasvien lisäksi myös bakteerit ja levät. Se on uusiutuva ja kierrätettävä raaka-aine, jota käytetään perinteisen paperi- ja pakkausteollisuuden lisäksi teknisissä tekstiileissä, vaatetuksessa ja elintarviketeollisuudessa.

Colourful acoustic materials by foam forming process.
Vaahtorainaamalla selluloosasta valmistettua värikästä ja akustista materiaalia.

Selluloosaan voidaan lisätä erilaisia toiminnallisia ominaisuuksia, joten siitä voidaan valmistaa hyvinkin erilaisia tuotteita. Esimerkiksi kuvassa oleva vaahtorainattu selluloosa on kiinnostava materiaali eri käyttötarkoituksiin.

Olen ollut kehittämässä tulevien muotoilijoiden ja materiaalitutkijoiden CHEMARTS-yhteistyötä Aalto-yliopistossa vuodesta 2011 ja tällä hetkellä toimin muotoilijana ja tutkijana ’Design Driven Value Chains in the World of Cellulose’ (DWoC) –projektissa. DWoC on Tekesin rahoittama monialainen tutkimusyhteistyöprojekti, jossa etsimme uudenlaista käyttöä puupohjaiselle selluloosalle erityisesti tekstiilien, rakentamisen ja hyvinvoinnin konteksteissa. Tutkimushankkeeseen osallistuvat VTT, Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Vaasan yliopisto.

Various cellulose-related raw materials displayed in an exhibition in Aalto ARTS.
Selluloosapohjaisia materiaaleja esillä Aalto ARTS-näyttelyssä.

DWoC- projektin tavoitteena on lisätä selluloosan käyttöä korkean lisäarvon tuotteissa ja luoda Suomeen uusi biomateriaaleihin perustuva toimijaverkosto vahvistamalla eri toimialojen välistä yhteistyötä. Lisäksi haluamme nostaa esiin selluloosamateriaalien huikean potentiaalin. Nuoret on saatava innostumaan materiaaleista yleensäkin, sillä ihmiset tulevat aina tarvitsemaan myös fyysisiä tuotteita  ̶  kaikki ei muutu digitaaliseksi. Kestävän kehityksen merkitys elinympäristössämme kasvaa ja se on huomioitava sekä jokapäiväisissä arjen toiminnoissa että koko yhteiskunnan tasolla. Ideat ja osaaminen pitää saada hyödynnettyä myös kaupallisesti, sillä puupohjainen selluloosa saattaa hyvinkin olla tulevaisuuden supermateriaali!

 

Muotoilija Pirjo Kääriäinen työkentelee parhaillaan muotoilun, taiteen ja tieteen yhteistyön kehittämisen parissa Aalto-yliopistossa, jossa hän toimi tekstiilitaiteen professorina vuosina 2008-2014. Hän on toiminut myös pohjoismaisen tekstiilikaupan parissa, yrittäjänä sekä luovien alojen konsulttina.

Yhteystiedot: pirjo.kaariainen(at)aalto.fi

 

Lisätietoja CHEMARTS-yhteistyöstä ja DWoC-projektin tuloksia:

chemarts.aalto.fi

Chemarts in Facebook

Design Driven Value Chains in the World of Cellulose dWoC – (pdf)