Suomi ajaa Euroopan unioniin merkittävää tiukennusta antibioottien käytölle eläinlääkinnässä ― tavoitteena lääkkeiden tehon säilyminen

Uutinen - Julkaistu 27.10.2017

Suomen aloitteesta viiden eurooppalaisen maan ministerit ovat 24.10.2017 vedonneet muihin jäsenvaltioihin ennaltaehkäisevän antibioottilääkinnän rajoittamiseksi koko EU:ssa. Aloitteen taustalla on valmisteilla oleva EU:n eläinlääkeasetus, jolla tullaan säätelemään eläinlääkkeiden valmistusta, myyntilupia, jakelua, käyttöä ja toimijoiden valvontaa.

Eläinlääkkeiden käyttöä on aiemmin säädelty pääasiassa kansallisesti, mutta nyt luodaan yhteiset säännöt koko unioniin. Pyrkimyksenä on vähentää turhaa antibioottien käyttöä ja ehkäistä taudinaiheuttajien kehittymistä vastustuskykyisiksi niille. Taudinaiheuttajien kehittyminen vastustuskykyisiksi antibiooteille ja muille mikrobilääkkeille on maailmanlaajuinen ongelma, jonka on yksin EU:ssa arvioitu aiheuttavan vuosittain 1,5 miljardin euron taloudellisen menetyksen.

Uuden EU-asetuksen myötä antibioottien käytön säätelyn painopiste siirtyy kansallisesta lainsäädännöstä harmonisoituun unionilainsäädäntöön. Suomi on jo valmistelutyössä vaikuttanut siihen, että antibioottien eläinlääkinnällinen käyttö pysyisi meillä hallinnassa myös jatkossa. Vetoomuksen allekirjoittaneet jäsenvaltiot ehdottavat, että uuteen asetukseen kirjattaisiin antibioottien ennaltaehkäisevän käytön olevan sallittua vain yksittäisille eläimille.

― Suomi haluaa olla Euroopassa One Health -ajattelun edelläkävijä. Vuonna 1995 toimimme menestyksellisesti Ruotsin kanssa antibioottisten lisäaineiden kasvunedistäjäkäytön lopettamiseksi. Nyt ehdotettu rajoitus eläinten ennaltaehkäisevälle ryhmälääkitykselle antibiooteilla olisi merkittävä edistysaskel kohti terveempää eurooppalaista tulevaisuutta, toteaa sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila.

Käytännössä ehdotuksella tarkoitetaan, että antibioottien ennaltaehkäisevä käyttö eläinten massalääkityksenä eli suurten eläinryhmien samanaikaiseen lääkitsemiseen olisi kiellettyä. Suomen valmistelemalla ministerien kirjeellä vedotaan terveys- ja maatalousministereihin unionissa laajan tuen saamiseksi tälle ehdotukselle. Kirjeen ovat allekirjoittaneet maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän ja sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan lisäksi Ruotsin, Tanskan, Alankomaiden ja Itävallan terveys- ja maatalousministerit. EU:n puheenjohtajuutta parhaillaan hoitava Viro on osoittanut tukensa aloitteelle tekemällä Suomen ja muiden jäsenvaltioiden kirjeeseen perustuvan muotoiluehdotuksen uusimmassa asetusluonnoksessaan.

Monissa EU-maissa tuotantoeläinten ennaltaehkäisevä massalääkintä antibiooteilla on edelleen yleistä. Tilastojen mukaan peräti yli 90 prosenttia Euroopan unionissa eläinlääkintään myydyistä antibiooteista on juuri massalääkitykseen soveltuvia. Ennaltaehkäisevän käytön osuutta massalääkityksestä ei tunneta, mutta asiantuntijat arvelevat osuuden olevan merkittävä. Ennaltaehkäisevälle massalääkitykselle antibiooteilla ei ole eläinlääketieteellisiä perusteita. Sen sijaan turhaa antibioottien käyttöä pidetään maailmanlaajuisesti merkittävänä resistenssin aiheuttajana.

― Suomi on mallimaa kotieläinten hallitussa antibioottien käytössä. Yhteinen eurooppalainen lainsäädäntö on hyvä tapa edistää antibioottiresistenssin torjuntaa ja antibioottien hallittua käyttöä koko Euroopassa. Samalla meidän tulee Suomessa tehdä joka päivä työtä sen eteen, että antibioottien käyttöä saadaan edelleen vähennettyä, muistuttaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Suomessa antibioottien käyttö tuotantoeläinten lääkinnässä on vähäistä eurooppalaisessa mittakaavassa. Ihmisten lääkinnässä kriittisen tärkeiden antibioottien käyttö eläimille on hyvin rajoitettua ja antibiootteja käytetään tuotantoeläinten hoidossa vain eläinlääketieteellisesti perustelluista syistä. Kansallisella lainsäädännöllä on onnistuttu ennakoimaan ja vähentämään antibioottien käytöstä aiheutuvia ongelmia, kuten antibioottiresistenssin syntyä.

Taudinaiheuttajien kehittyminen vastustuskykyisiksi antibiooteille ja muille mikrobilääkkeille on maailmanlaajuinen ongelma, jonka on yksin EU:ssa arvioitu aiheuttavan vuosittain 1,5 miljardin euron taloudellisen menetyksen. Suomessa mikrobilääkeresistenssin torjuntaa tehdään poikkihallinnollisena yhteistyönä eri ministeriöiden ja sidosryhmien kesken koko yhteiskunnassa. Uusi kansallinen mikrobilääkeresistenssin torjuntaohjelma julkaistiin Suomessa toukokuussa 2017.

Lisätietoja:

Maa- ja metsätalousministeriö:
eläinlääkintöylitarkastaja Nina Kaario, p. 050 573 6309
ministerin erityisavustaja Risto Lahti, p. 050 565 0424

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira:
ylitarkastaja Liisa Kaartinen, p. 040 554 2238

Sosiaali-ja terveysministeriö:
ministerin erityisavustaja Kari Synberg, p. 050 574 2297

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea:
eläinlääkäri Katariina Kivilahti-Mäntylä, p. 029 522 3354
eläinlääkäri Tita-Maria Muhonen, p. 029 522 3394

Ministerien kirje ja muistio MMM:n verkkosivulla
Kansallinen mikrobilääkeresistenssin torjuntaohjelma

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 25.10.2017