Suomi toimitti pitkän aikavälin päästövähennysstrategian komissiolle

Uutinen - Julkaistu 15.4.2020

Suomi on toimittanut Euroopan komissiolle Pitkän aikavälin strategian, jossa kuvataan päästövähennysskenaarioita ja niihin liittyviä vaikutusarvioita vuoteen 2050 asti. Laadittujen skenaarioiden lähtökohtana on pyrkimys saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2035.

Kansallisen pitkän aikavälin strategian laadinta perustuu asetukseen energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta (ns. hallintomalliasetus), jonka mukaan jokaisen jäsenvaltion tulee laatia tällainen strategia. Sen keskeisenä sisältönä on esittää näkemys kasvihuonekaasupäästöjen sekä hiilinielujen kehityksestä vuoteen 2050.

Suomen pitkän aikavälin strategiassa tarkastellaan kolmea eri skenaariota. Nykyisillä politiikkatoimilla aikaansaatavaa kehitystä kuvaavan vertailuskenaarion lisäksi esitellään kaksi vaihtoehtoista vähäpäästöskenaariota. Nämä Jatkuva kasvu- ja Säästö-skenaariot kuvaavat vaihtoehtoisia polkuja vuoteen 2050.

Lisäksi arvioidaan sektoreittain päästövähennyspotentiaalia ja -tarvetta keskipitkällä (2035) ja pitkällä (2050) aikavälillä Suomen omien päästövähennystavoitteiden toteuttamiseksi. Näiden pitkän aikavälin strategian laskemien lähtökohtana on päästövähennyskustannusten minimointi koko maan tasolla.

Laadittu strategia ei ole poliittinen linjaus eikä siinä tehdä esitystä siitä mille sektoreille päästövähennykset tulisi kohdistaa. Hallitus linjaa päästövähennysten kohdentamisesta ja politiikkatoimista (ml. maankäyttösektori) kokonaisuutena uuden ilmasto- ja energiastrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman yhteydessä syksyyn 2021 mennessä.

Jatkuva kasvu -skenaariossa kasvihuonekaasujen (pl. maankäyttösektori) päästövähennystavoite vuonna 2050 on vuoden 1990 päästöihin verrattuna 87,5 %, ja Säästö-skenaariossa 90 %. Molemmat skenaariot toteuttaisivat Marinin hallituksen ohjelmassa asetetun hiilineutraalisuustavoitteen vuodelle 2035. Tämä edellyttää huomattavan suurta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä erityisesti vuosina 2030–2035 ja lisäksi sitä, että metsien ja muun maankäytön hiilinielut säilyvät riittävän suurina kattamaan jäljelle jäävät kasvihuonekaasupäästöt.

Hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä edellyttääkin laaja-alaisia ja vaikuttavia toimia ja poliittisia päätöksiä, joilla päästöjä vähennetään kaikilla sektoreilla ja kehitetään maankäytön nettonieluja.

Skenaarioiden päästövähennysurien erot selittyvät taustalla olevilla teknologiaoletuksilla sekä toisaalta teollisuuden, yhteiskunnan ja koko talouden rakenteeseen liittyvillä oletuksilla. Säästö-skenaariossa hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia (CCS) toteutuu jo vuoden 2030 jälkeen. Jatkuva kasvu-skenaariossa CCS ei toteudu, mikä johtaa erittäin tiukkoihin päästövähennystoimiin kaikilla sektoreilla, mukaan lukien maatalous ja teollisuusprosessit, joissa päästöjen voimakas vähentäminen on teknistaloudellisten arvioiden mukaan vaikeinta.

Pitkän aikavälin strategia ei ole Suomea sitova suunnitelma, mutta se antaa tulevia päätöksiä varten kattavan kuvan päästövähennystavoitteen haastavuudesta ja toimenpiteiden tarpeesta kaikilla sektoreilla. Taloudellisen ja ekologisen kestävyyden kannalta tärkeää on skenaarioissa sovellettu päästövähennystoimien kustannustehokkuuden optimointi.

Lisätiedot:
teollisuusneuvos Petteri Kuuva, TEM, puh. 029 506 4819
ylitarkastaja Bettina Lemström, TEM, puh. 029 506 4116
neuvotteleva virkamies Markku Kinnunen, TEM, puh. 029 506 4792

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 14.4.2020