Unkarin ilmasto kolkuttelee ovella

Blogi - Julkaistu 24.10.2016

riku-lumiaro-kasvokuva-750-web24.10.2016

Vaikka ilmastonmuutoksen hillinnässä on otettu suuria edistysaskeleita Pariisin ilmastosopimuksen ratifioinnin osalta, eivät nykytoimet riitä pysäyttämään ilmaston lämpenemistä. Viimeiset 16 kuukautta ovat olleet maapallon mitatun historian lämpimimmät. Fossiilisten polttoaineiden kysynnän ennustetaan kasvavan huomattavasti lähivuosikymmeninä. Saudi-Arabia teki kuluvana vuonna öljyntuotantoennätyksensä ja Norjakin ilmoitti antavansa uusia öljynporauslupia Barentsinmerelle. Päästöjen osalta kuljetaan vielä pahimman IPCCn RPC 8.5 -skenaarion mukaan. Se merkitsee, että Suomessa vallitsee 50 vuoden päästä Unkarin ilmasto, joka on reilut 4 astetta nykyistä lämpimämpi.

Muutos on liian nopea luonnolle ja mahdollisesti myös metsätaloudelle

Ilmaston lämpenemisen vauhti on nyt niin nopea, etteivät luonto ja sen monet ekosysteemit tule pysymään perässä. Suomen lajisto on jo jatkuvassa muutoksessa ja maastamme löydetään vuosittain kymmeniä tänne vaeltaneita uusia lajeja. Monesti eteläiset lajit ovat tehokkaampia lisääntymään ja parempia sopeutumaan uusiin olosuhteisiin, jolloin ne vähitellen syrjäyttävät pohjoisempia lajeja. Näin on jo tapahtunut eteläisen Suomen yöperhoslajistolle.

Paraisilla sijaitsevan Lenholmin luonnonsuojelualueen vanhimmat tammet ovat arviolta 300–450-vuotiaita.
Kuvassa: Paraisilla sijaitsevan Lenholmin luonnonsuojelualueen vanhimmat tammet ovat arviolta 300–450-vuotiaita.

 

Edes yksi puusukupolvi ei ehdi 50 vuodessa varttua täysi-ikäiseksi, mutta samassa ajassa tulisi kuitenkin kyetä muuttamaan metsänhoitoa ja metsiimme istutettavaa puulajikoostumusta harjoitetun metsätalouden, mutta myös luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Vanhat lehtipuut ovat arvokasta raakapuuta, mutta ne ovat myös monen sadan hyönteisen, jäkälän, sammaleen ja käävän elinympäristö. Esimerkiksi nuoren tammen sileä runko ei vielä tarjoa piilopaikkoja monille hyönteisille ja kasvupaikkaa vaativille runkojäkälille.

Männyn, kuusen ja koivun lisäksi Suomessa voidaan istuttaa tammea, metsälehmusta, jalavia ja jopa pyökkiä. Jos Etelä- ja Keski-Suomi alkavat pian muistuttaa lämpöoloiltaan keskieurooppalaista lehtimetsävyöhykettä, olisiko meidän jo heti käynnistettävä jalojen lehtipuiden nykyistä monipuolisempi taimituotanto ja laaja-alainen kokeilutoiminta?

 

Blogin kirjoittaja Riku Lumiaro toimii Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntijana. Luontoviestinnän ohella hän toimii asiantuntijana erilaisissa hankkeissa ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvissä teemoissa.

Yhteystiedot: riku.lumiaro(at)ymparisto.fi

Riku Lumiaro Facebookissa ja Twitterissä.


Aihetunnisteet: blogi, ilmastonmuutos

Lue seuraava artikkeli: Muotoilijan mietteitä biotaloudesta »