Uusi metsäpohjaisen kiertobiotalouden Strateginen tutkimus- ja innovaatioagenda koostaa yhteiskehittämisen aihealueet

Blogi - Julkaistu 18.11.2020

Uusi CLICin metsäpohjaisen kiertobiotalouden Strateginen tutkimus- ja innovaatioagenda (SRIA) ’Added value materials and chemicals from wood fibres’ on julkaistu. Agenda keskittyy puukuidusta saataviin korkean lisäarvon materiaaleihin ja kemikaaleihin. SRIA koostaa yhteistutkimuksen ja -kehittämisen painopistealueet puukuitupohjaisessa kiertobiotaloudessa.

Suomesta puukuitupohjaisten innovaatioiden hubi

CLICin visio on, että korkean lisäarvon puukuidusta tulee ensisijainen, kestävä materiaalivalinta alati kasvavilla materiaali- ja kemikaalimarkkinoilla. Tämä saavutetaan valmistamalla tuotteet tehokkaasti uusiutuvasta ja kestävästi hoidetusta puusta. Tulevaisuudessa näillä biokemikaaleilla ja biomateriaaleilla tulee olemaan täysin uusia toiminnallisuuksia, ja yhdistettynä tuotteiden kiinnostavuuteen, niistä tulee kuluttajien ensisijainen valinta. Visio painottaa myös resurssitehokkaita ja kestäviä tuotantoprosesseja. Tulevaisuuden tuotesuunnittelussa pitkäikäisyydellä on keskeinen rooli maksimoitaessa hiilensidonta tuotteisiin. Myös uudelleenkäyttö ja kierrätys huomioidaan jo tuotteiden kehitysvaiheessa.

Strategisen tutkimus- ja innovaatioagendan toimien kautta tähdätään merkittävään suomalaisen puukuituteollisuuden liiketoiminnan kasvuun. Visiona on, että vuoteen 2030 mennessä Suomi on globaali puukuitupohjaisten innovaatioiden innovaatio- ja osaamiskeskittymä.

Yhteiskehittämistä neljässä painopistealueessa

CLICin omistajayritykset ovat tunnistaneet neljä keskeistä sovellusaluetta, joilla he ovat markkinajohtajia ja haluavat luoda pohjaa uuden liiketoiminnan kehittämiseen. Nämä alueet on käyty läpi alla.

  • Korkean suorituskyvyn kuituratkaisut kattaa laajan joukon teknologioita ja prosesseja, joilla metsäpohjainen, arvokas raaka-aine muutetaan korkean lisäarvon kuitutuotteiksi eri loppukäyttökohteissa.
  • Pakkausmateriaalien uusissa ratkaisuissa haetaan biopohjaisia raaka-aineita ja tavoitellaan innovatiivisia uusia pakkausratkaisuja.
  • Biokomposiittien kehittämisen myötä halutaan mahdollistaa biokomposiittien (erityisesti puu-polymeerikomposiittien) kasvava rooli kilpailukykyisenä, kestävänä ja suorituskyvyltään korkeana materiaalivaihtoehtona markkinoita tällä hetkellä hallitseville muovi- ja lasikuitupohjaisille komposiiteille.
  • Biopohjaiset kemikaalit -teemassa kehitetään kestäviä puupohjaisia biopolymeerejä ja biokemikaaleja, joiden avulla vähennetään teollisuuden riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista.
Diagrammin alimmaisena on: kehittämisen perustana ja kehittämisen kohteena tulee olla digitalisaatio, uudet liiketoimintamallit, lainsäädäntö, holistinen kestävyysajattelu, elinkaariajattelu, turvallisuus sekä erilaisten arvoverkkojen mukanaolo. Diagrammin seuraava ylempi kerros: näiden lisäksi perustana on kestävästi kasvatettu puupohjainen raaka-ainevaranto. Seuraavassa diagrammin kerroksessa: perustutkimuksen ja koulutuksen tulee keskittyä materiaaleihin, kemiaan, analytiikkaan ja rakenteisiin. Seuraava diagrammin kerros: yritysvetoisen yhteistutkimuksen ja kehittämisen kohteina taas tulisi olla prosessointi, materiaalien toimivuus sekä kierrätettävyys. Ylin kerros diagrammista kuvaa demonstraation ja liiketoiminnan neljää kehityskärkeä, jotka ovat korkean suorituskyvyn kuituratkaisut, pakkausmateriaalien uudet ratkaisut, biokomposiittien kehittäminen ja biopohjaiset kemikaalit. Näistä kehityskärjistä muodostuu kaikista uutta liiketoimintaa.
Metsäpohjaisen kiertobiotalouteen pohjautuva liiketoiminnan kehitys perustuu maailman parhaaseen metsätalousosaamiseen.

Erityisesti prosessoinnin, materiaalien suorituskyvyn kehittämisen ja materiaalikierron teemat on tunnistettu keskeisiksi yhteistutkimuksen aiheiksi, joissa tutkimus tukee laajan yritysjoukon liiketoimintojen kehitystä.

Kestävä raaka-ainehankinta on menestyksekkään metsäpohjaisen kiertobiotalouden ydin. Tavoitteena on kehittää resilienttiä ja resurssiviisasta metsätaloutta, jotta metsiä voidaan jatkossakin hyödyntää monipuolisesti.

Poikkileikkaavina teemoina SRIAaan on nostettu digitaalisuus, regulaation kehittäminen, kokonaiskestävyys ja uudet liiketoimintamallit.

Tule mukaan yhteistyöhön!

CLIC Innovation Oy on voittoa tavoittelematon yritys ja avoimen innovaation klusteri, jonka omistaa 30 globaalia liiketoimintaa tekevää, Suomessa toimivaa suuryritystä sekä 16 suomalaista tutkimuslaitosta ja yliopistoa. CLIC fasilitoi yritysten ja tutkimuslaitosten välistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa biotalouden, kiertotalouden ja energiajärjestelmien kehittämisen teemoissa. Strategisten tutkimus- ja innovaatioagendojen luominen on CLICin ensisijainen työkalu klusterin toimijoiden välisten tavoitteiden asettamiseen ja kehitystyön fokusteemojen määrittelyyn.
Uusien ratkaisujen kehittäminen vaatii laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. CLICin omistajat kutsuvatkin yrityksiä laajalla rintamalla mukaan toteuttamaan SRIA:n visiota. Laajalla yhteistyöllä ja korkealla suomalaisella teknologia- ja osaamistasolla visio on toteutettavissa ja systeemiset haasteet voidaan samalla ratkaista yhteiskehittämisellä.

Tutustu SRIAn sisältöön täällä ja tule mukaan CLICin biotalouden kehittämistoimintaan!


Kirjoittaja Teija Laitinen vastaa CLIC Innovation Oy:ssä Biotalouden teeman aktiviteeteista ja vetää poikkitoimialaisen 4Recycling -ekosysteemin rakentamista tähtäimenä muovien kierrätyksen sekä muovia korvaavien biopohjaisten ratkaisujen kehittäminen.
Yhteystiedot: teija.laitinen(at)clicinnovation.fi, puh.040 5295886


Agenda2030

Puukuitupohjaisten biotuotteiden tutkimus- ja innovaatiostrategiassa keskitytään prosessointiin, materiaalien toimintakyvyn kehittämiseen ja kierrätettävyys aspektiin. Nämä toimenpidekokonaisuudet edistävät tärkeitä YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, joista ilmeisimpiä ovat 9, 13 ja 17. Strategiassa etsitään kokonaiskestäviä ratkaisuja unohtamatta kytkentöjä muihin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Strategian toteuttamiseen päätyvien tulosten avulla Suomi vähentää osaltaan metsätaloudesta, materiaalikäytöstä sekä tuotannosta syntyviä päästöjä ja kasvattaa hiilen sidontaa ja varastoja saavuttaen vuodeksi 2035 asetetun tavoitteen hiilineutraalista yhteiskunnasta.
Tavoite 9. Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita
9.2 Edistää laajamittaista ja kestävää teollistumista ja nostaa vuoteen 2030 mennessä merkittävästi teollisuuden osuutta työllistäjänä ja bruttokansantuotteessa kansallisten olosuhteiden mukaisesti sekä tuplata sen osuus vähiten kehittyneissä maissa.
9.4 Uudistaa vuoteen 2030 mennessä infrastruktuuria ja jälkiasennusaloja kestävän kehityksen mukaisiksi, tehostaa resurssien käyttöä ja lisätä puhtaiden sekä ympäristöystävällisten teknologioiden ja tuotantoprosessien käyttöönottoa jokaisen maan omien valmiuksien mukaisesti.
Tavoite 13. Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan
13.2 Integroida ilmastonmuutosta koskevat toimenpiteet kansalliseen politiikkaan, strategioihin ja suunnitteluun.
Tavoite 17. Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta
Useiden sidosryhmien kumppanuudet
17.16 Tehostaa kestävän kehityksen globaalia kumppanuutta ja täydentää sitä useiden sidosryhmien kumppanuuksilla, jotka jalkauttavat ja jakavat tietoja, asiantuntemusta, teknologiaa ja rahoitusresursseja kestävän kehityksen tavoitteiden tueksi kaikissa maissa, erityisesti kehitysmaissa.
17.17 Kannustaa ja edistää tehokkaita julkisia, julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisyhteiskunnan välisiä kumppanuuksia niiden oman asiantuntemuksen ja resursointistrategioiden pohjalta.

Lue lisää artikkeleita samasta kestävän kehityksen tavoitteesta:

9. Kestävää teollisuutta, innovaatiota ja infrastruktuureja13. Ilmastotekoja17. Yhteistyö ja kumppanuus

Lue seuraava artikkeli: Biotalouden tulevaisuuden tekijät osa 1: Biomuoveja mikrobi... »