Unohdetun innovaation paluu – sivuvirroista tehdään PEKILO®-mykoproteiinia maailmalle
Case - Julkaistu 12.6.2026
Suomalainen bioteknologiayritys Enifer herättää henkiin lähes unohdetun innovaation. Yrityksen kehittämä PEKILO® on sieniproteiini, joka vastaa kasvavaan globaaliin tarpeeseen tuottaa uusia, ympäristön kannalta kestäviä proteiininlähteitä. Kirkkonummen tehdas käynnistyy loppuvuodesta 2026.
PEKILO® juontaa juurensa 1970-luvun Suomeen, jolloin paperiteollisuus kehitti fermentointiprosessin alun perin sellunkeiton sivuvirtojen käsittelyyn. Nyt sama ajatus on päivitetty vastaamaan 2020-luvun ruokajärjestelmän haasteisiin.
Sivuvirroista syntyy arvoa ja proteiinia
Eniferin tuote on yksisoluisen sienen kuivattu biomassa. Paperiteollisuuden sijaan yhtiö hyödyntää fermentointiprosessissaan elintarvike- ja maatalousteollisuuden sivuvirtoja. Lopputuloksena syntyy ravitsemuksellisesti laadukas raaka-aine, jossa yhdistyvät korkea proteiinipitoisuus ja kuitu.
Ratkaisu vähentää ympäristökuormitusta, koska proteiinia voidaan tuottaa ilman lisäpainetta maankäytölle tai luonnonvaroille.
“Biotalous tarkoittaa meille käytännössä sitä, että pystymme tekemään arvokkaita tuotteita materiaaleista, joita ei aiemmin ole hyödynnetty täysimääräisesti”, kertoo Eniferin toimitusjohtaja, perustaja Simo Ellilä.
Kirkkonummen tehdas käyntiin 2026
Enifer siirtyy parhaillaan pilotista teolliseen mittakaavaan. Yrityksen ensimmäinen tuotantolaitos valmistuu Kirkkonummen Kantvikiin, ja sen odotetaan käynnistyvän 2026. Täydessä tuotannossa kapasiteetti nousee noin kolmeen miljoonaan kiloon PEKILO®-mykoproteiinia vuodessa.

Tehdasta varten tehty rahoituskierros sisälsi 15 miljoonaa euroa pääomasijoituksia Taaleri Bioindustry Fund I:ltä sekä lisäsijoituksia Nordic Foodtech VC:ltä, Voima Venturesilta ja Valiolta. Lisäksi Suomen Ilmastorahasto myönsi 7 miljoonan euron lainan, Finnvera 2 miljoonan lainan, ja Business Finlandilta saatiin aiemmin 12 miljoonan euron investointituki. Näin tehdas on täysin rahoitettu.
“Seuraava askel on kaupallistaminen ja markkinoiden avaaminen. Näemme merkittävää kasvupotentiaalia erityisesti Euroopassa ja Yhdysvalloissa niin elintarvike- kuin lemmikinruokamarkkinoilla”, Ellilä sanoo. Yritys toimii B2B-markkinassa, ja kehittää ratkaisuja erityisesti elintarviketeollisuuden tarpeisiin.
Jauhemainen proteiini tuo joustavuutta elintarviketeollisuuteen
Yksi PEKILO®-raaka-aineen erityispiirteistä on sen muoto: se kuivataan jauheeksi, mikä tekee siitä helposti varastoitavan ja hyödynnettävän osan olemassa olevia tuotantoprosesseja. Neutraalin makunsa ansiosta sitä voidaan käyttää laajasti eri tuotteissa, esimerkiksi kasvipohjaisissa valmisruoissa, leivonnassa tai maitotuotteiden kaltaisissa sovelluksissa.

Proteiinit osana kestävää ruokajärjestelmää
Enifer on esimerkki siitä, miten suomalainen tutkimus ja teollinen osaaminen voivat yhdistyä uudeksi liiketoiminnaksi. Samalla se havainnollistaa biotalouden laajempaa roolia: kyse ei ole ainoastaan resurssien säästämisestä, vaan lisäksi täysin uuden arvon luomisesta.
“Uskomme, että tällaiset ratkaisut ovat keskeisessä roolissa tulevaisuuden ruokajärjestelmässä. Tuotannon pitää olla kestävää ja kannattavaa”, Ellilä sanoo.
Ratkaisulla on merkitystä myös omavaraisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Fermentointiin perustuvat tuotantotavat mahdollistavat proteiinin tuotannon paikallisesti ja ennakoitavasti.
Kirjoittaja: markkinointijohtaja Noora Vilkki, Enifer (noora.vilkki(at)enifer.com)
Enifer
Enifer kehittää ja kaupallistaa fermentointiin perustuvaa PEKILO®-mykoproteiinia teollisuuden sivuvirroista. Yrityksen tavoitteena on rakentaa kestävämpiä proteiiniratkaisuja globaaleille markkinoille.
Lisätietoja yrityksen verkkosivuilta: www.enifer.com
Kuvat: Iiro Rautiainen
Agenda2030
Sieniproteiinien kehitys ja käyttö elintarvikkeissa edistää esimerkiksi seuraavia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita:
- Tavoite 2: Ei nälkää – kestävien proteiiniratkaisujen kehittäminen
- Tavoite 9: Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja – uuden teknologian kaupallistaminen
- Tavoite 12: Vastuullista kuluttamista ja tuotantoa – sivuvirtojen tehokkaampi hyödyntäminen
- Tavoite 13: Ilmastotekoja – pienempi ympäristökuormitus proteiinituotannossa
- Tavoite 15: Maanpäällinen elämä – tehokas maankäyttö: tuottaa 50 000 kertaa enemmän proteiinia/m2 kuin soijapavut




