2. Ei nälkää -aiheiset artikkelit

Vuonna 2050 ruokaa tarvitaan 60 % enemmän kuin nyt. Mitä tulevaisuudessa syödään? Miten ruokimme nälkäiset…

Olli Hietanen on ansiokkaasti kirjoituksessaan verestänyt biotulevaisuuteen suuntautuneiden tutkimusmatkojensa muistoja. Olen saanut ilokseni olla mukana…

Ruoka Akatemia on keskustelu- ja kohtaamispaikka, jossa lisätään ymmärrystä suomalaisesta ruokajärjestelmästä ja rakennetaan uudenlaista vuorovaikutusta.…

Bioalalla on vaikutusta lähes kaikkiin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Bioalan tulevaisuudentutkimuksen avulla on puolestaan mahdollista ennakoida…

Biotalous voi merkitä hyvin eri asioita Suomen, Romanian tai Espanjan maaseudulla. Kaikkialla se kuitenkin tarjoaa…

Kiteen Mato ja Multa valmistaa järvi- ja meriruokojen niittojätteestä sekä ruokohelvestä turpeetonta kuiviketta eläin-, komposti-…

Biotalous, ja tarkemmin ottaen kiertobiotalous, on nyt polttava aihe Euroopassa. Tämä kävi ilmi myös Helsingissä…

Vesiensuojelutyöllä on Suomessa pitkät perinteet. Uuden Veden vuoro – vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoitus mahdollistaa huippuluokan osaamisen…

CH-Bioforce on kehittänyt täysin uudenlaisen tavan käsitellä biomassaa. Menetelmän avulla biomassasta voidaan erotella sen kaikki kolme ainesosaa –…

Uudet ideat ovat jollakin tavoin aina myös vanhoja. Mistä joku alkaa, ei koskaan ole itsestään…

Kiertotaloutta kohti navigoidessa ruoka-aluksessamme tulee olla yhteisestä päämäärästä selvästi tietoisia toimijoita. Samaan laivaan tarvitaan niin…

Ravinteiden talteen ottaminen vesistöstä on pääsääntöisesti hyvin vaikeaa ja kallista puuhaa. On enemmän ja vähemmän…

Maaperän toimintakyvyn parantaminen on avainasemassa, kun puhutaan ravinteiden tehokkaasta hyödyntämisestä tai Itämeri- ja ilmastotyöstä. Hyväkuntoinen…

Vastikään menettämämme mäkihyppylegendan sanoja mukaillen: Vesiensuojelussa on tullut takapakkia, joskus etupakkiakin. Suomen vesistöt olivat 1960-luvun…