Biohiili parantaa maaperää ja sitoo hiilidioksidia – mallia 2000 vuoden takaa

Case - Julkaistu 28.11.2017

Biohiiltä pidetään yhtenä tulevaisuuden ratkaisuna ilmastonmuutoksen hillinnän palapelissä. Tuoreeksi innovaatioksi biohiiltä ei kuitenkaan voi kutsua, sillä se mukailee 2000 vuotta vanhaa Amazonin sademetsissä käytettyä viljelymaan tuottavuutta parantavaa toimintamallia. Maaperään lisättynä biohiili parantaa maaperän kykyä sitoa vettä, ravinteita sekä hajuja toimien samalla hiilinieluna. Carbons Finland Oy aloittaa biohiilituotteiden valmistuksen 2018.

Hiilen sidonta, maan viljavuuden säilyttäminen ja ravinteiden kierrätys ovat kehitettäviä asioita kaikkialla maailmassa. Ilmastonmuutoksen myötä tarvitaan hyviä ratkaisuja myös kaupunkien sadevesien imeyttämiseen. Biohiileen kohdistuvat odotukset perustuvat biohiilen huokoisuudesta johtuvaan kykyyn sitoa niin ravinteita, kaasuja, vettä kuin kemikaalejakin. Suomessa parhaaksi biohiilen raaka-aineeksi on tällä hetkellä osoittautunut paju.

Niukkaravinteisille maille parempia satoja

Pelloilta, erityisesti suoperäisiltä pelloilta, katoaa ilmakehään jatkuvasti hiiltä ilmastonmuutosta vauhdittaen. Biohiilen levittäminen peltoihin voi kuitenkin muuttaa pellot hiilensitojaksi. Samalla se vähentää peltojen ravinnepäästöjä, kuten typen huuhtoutumista vesistöihin. Biohiili sitoo ravinteita itseensä ja vapauttaa ne takaisin kasvua varten. Se toimii kuin ravinnepankkina, joka lataa itsensä aina uudestaan ja uudestaan. Biohiilen levittäminen parantaa myös maaperän biologista toimintaa ja typensidontaa. Biohiili ei kulu käytössä, vaan kerran perustettu viljelmä on tässä mielessä ikuinen.

Biohiilen vaikutukset sadontuotantoon vaihtelevat biohiilen valmistuksessa käytetyn raaka-aineen, sen valmistusprosessin ja biohiilen käyttömäärä mukaan. Lisäksi tuotantoon vaikuttavat maalaji ja kasvatettava kasvi. Niukkaravinteiset maat näyttäisivät hyötyvän biohiilen levityksestä eniten.

Markkinoilla on myös puutarhureille suunnattu kylvömulta. Multaan lisätty biohiili parantaa kasveille hyödyllisen sienijuuren, eli mykorritsan kasvua.

Viherrakentamisessa biohiiltä käytetään kasvualustassa 15 – 30 % tilavuudesta. Nurmikonrakentamisessa biohiilen lisäkustannnus noin 10 €/m2 ja kantavassa kasvualustassa noin 40 €/m3. Erikoiskasvin, kuten mansikan kasvualustaan biohiilen lisäys maksaa noin 0,5 €/taimi.

Luonnollinen ratkaisu hulevesien hallintaan

Tiivistyvissä ja tehokkaasti päällystetyissä kaupungeissa biohiilen merkittävänä etuna on lisäksi sen kyky sitoa vettä. Biohiilikasvualustat toimivat sade- ja sulamisvesistä syntyvien hulevesien imeyttäjinä.  Niiden avulla hulevesiä voidaan hyödyntää kaupunkiympäristöissä kasteluvetenä luonnollisin keinoin.

Istutusalustoissa biohiiltä voidaan hyödyntää sekoittamalla sitä sepeliin tai hiekoitushiekkaan. Suomessa biohiiltä on hyödynnetty esimerkiksi kasvualustojen ja perennapenkkien kantavissa kasvualustoissa ja nurmikentissä.

Aktivoi kompostin ja toimii vedenpuhdistajana

Biohiilen käyttö kompostoinnissa on yksi nopeimmin laajenevista käyttökohteista Euroopassa. Biohiilen merkittävät edut kompostoinnissa houkuttavat sekä laitosmittakaavan kompostoijia sekä kotikompostoijia.

Kompostin hajujen ja kasvihuonekaasujen sitomisen lisäksi biohiili nopeuttaa mikrobien toimintaa, mikä lyhentää kompostointiaikaa. Se myös lisää kompostin ilmavuutta ja parantaa sen vedenpidätyskykyä.

Biohiiltä voidaan käyttää myös pienvedenpuhdistamona joko sellaisenaan tai puuhakkeeseen tai sammaleeseen sekoitettuna. Samalla periaatteella kuin se imee pelloilla ravinteet itseensä, voidaan epäpuhtaudet ottaa talteen vedestä.

Biohiilen raaka-aine pajuviljelmiltä 

Biohiilen tuotanto vaatii suuren määrän raaka-ainetta. Nopeakasvuisena lajina paju tuottaa tarvittavan määrän kasvustoa säällisessä ajassa ja sitoo itseensä tehokkaasti hiiltä. Kun paju niitetään, oksistoon sitoutunut hiilidioksidi jää biohiileen ja juuriston hiili jää maaperään.

Carbonsin toimitusjohtaja Markku Suutari pajuviljelmän keskellä.
Carbonsin toimitusjohtaja Markku Suutari tarkastelee pajun kasvua. Parhaat kannat kasvavat 4 metriä vuodessa. Sato korjataan kahden kolmen vuoden välein.

Carbons Finlandin pajuviljelmät hyödyntävät kasvualustanaan vanhoja turvemaita. Satoa saadaan lannoituksen avulla 2 – 3 vuoden välein 20 – 30 vuoden ajan.

Biohiili valmistetaan pyrolyysin avulla. Siinä poltettavaa materiaalia kuumennetaan hapettomassa tilassa 350 – 600 asteeseen, jolloin orgaaniset aineet höyrystyvät kaasuiksi ja jäljelle jää hiiltä sekä kivennäisaineita. Prossessi säilyttää pajun solurakenteen, jolloin jäljelle jää huokoinen ja todella kestävä biohiili.

Biohiilen ominaisuudet ovat säädettävissä ällistyttävän monipuolisesti. Biohiilen huokoisuutta voidaan muokata esikäsittelyn avulla niin, että se imee itseensä vain yhtä alkuainetta.

Tavoitteena on olla Suomen hiilinegatiivisin yritys

Vuonna 2014 perustettu startup-yritys Carbons Finland Oy, ent. Pajupojat Oy, aloittaa jatkuvan biohiilen tuotannon vuosien 2017-18 vaihteessa. Hulevesi- ja viherrakentamissuunnitelmia tekevät suunnittelutoimistot ovat tehneet asiakkailleen runsaasti biohiilipohjasia suunnitelmia vuoden 2017 puolella, joten kysyntä on kasvussa ja tulevaisuudennäkymät ovat rohkaisevat.

Yritys tarjoaa useita biohiililaatuja asiakkaan tarpeen mukaan sekä asiantuntemusta biohiiliratkaisujen suunnitteluun ja rakentamiseen. Pajunkasvattajien verkostoa rakennetaan tuottamaan raaka-ainetta parhaiden biohiililaatujen tuottamiseen. Biohiilen tuotantoon haetaan myös yrittäjiä, jotta kasvuun voidaan vastata. Yhtiön tavoite on olla Suomen hiilinegatiivisin yritys.

Tutustu tarkemmin www.carbons.fi

Artikkelin kirjoittaja Ilmo Kolehmainen on vuonna 2014 perustetun Carbons Finland Oy:n osakas ja hallituksen puheenjohtaja. 

Yhteydenotot:

sähköposti ilmo.kolehmainen@carbons.fi, puhelin 040 5552380

Artikkeli on julkaistu 28.11.2017

Päivitys 16.3.2018: nimenmuutos Pajupojat Oy:stä Carbons Finland Oy:ksi.


Aihetunnisteet: biohiili, case, kasvualustat

Lue seuraava artikkeli: ProtectPipen mikrobit syövät orgaanista jätettä – täh... »