Biopolttoaine, -muovi ja nanoselluloosa

Puusta voidaan tehdä öljyä aivan kuten muistakin eloperäisistä raaka-aineista. Puupohjaisella bioöljyllä voidaan korvaa fossiilisia polttoaineita monissa eri käyttökohteissa. Tulevaisuudessa bioöljyä käytetään esimerkiksi liikennepolttoaineeksi tai raaka-aineiksi vaikka lääke- ja kosmetiikkateollisuudelle.

Maailman lähes miljardi autoa tarvitsevat polttoainetta kulkeakseen. Fossiiliset polttoaineet ehtyvät ja toisaalta niiden käytöstä syntyy ilmastonmuutosta kiihdyttäviä päästöjä. Vaihtoehtona fossiiliselle öljylle on biomassasta saatava energia, jota kasvit tuottavat fotosynteesissä. Biopolttoaineita, kuten biodieseliä ja bioetanolia, osataan jo valmistaa mm. pelloilla kasvavista ravintokasveista. Syksyllä 2012 YK esitti, että näiden ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden tuotantoa vähennettäisiin, koska pelloksi kelpaavat maat tarvitaan ruoantuotantoon.

Suomessa on käynnissä useita biojalostamoiden rakennushankkeita. Muun muassa UPM alkaa valmistaa puupohjaista uusiutuvaa dieseliä selluntuotannon tähteenä syntyvästä raakamäntyöljystä. Tällaista metsäteollisuuden sivutuotetta kutsutaan toisen sukupolven biopolttoaineeksi, koska sen raaka-ainetuotanto ei kilpaile ruoantuotannon kanssa. Kun puupohjaista biodieseliä jalostavia laitoksia rakennetaan sellutehtaiden yhteyteen, voidaan sellunvalmistukseen käytettävä puu hyödyntää entistä tarkemmin.

Tulevaisuudessa bioöljystä voidaan tehdä kaikkia niitä tuotteita, joita maan uumenista poratusta fossiilisesta öljystä tehdään nykyään. Tutkijoiden ja teollisuuden mukaan bioöljystä tehdään teollisessa mittakaavassa esimerkiksi biomuovia jo ennen vuotta 2020. Salkussa oleva kynä on tehty muovista, joka on tehty eukalyptuspuusta tehdystä öljystä.

VTT ja Aalto-yliopisto ovat kehittäneet puupohjaisia muovin kaltaisia materiaaleja nanoselluloosasta. Nanosellusta voidaan tehdä esimerkiksi paperin paksuista levyä, joka on kevyttä, mutta silti vahvaa kuin metalli. Nanometri on pituusmitta, joka saadaan, kun metri jaetaan miljardiin osaan tai millimetri jaetaan miljoonaan osaan. Nanosellun erityiset ominaisuudet perustuvat nanometrien pituisiksi paloiksi pilkottujen puukuitujen muodostamiin sidoksiin. Massassa, jossa hiukkaset ovat äärimmäisen pieniä, niiden yhteenlaskettu pinta-ala on puolestaan suhteessa hyvin suuri. Tämä tekee massasta erittäin reaktiivista, toisin sanoen nanokuidut takertuvat toisiinsa äärettömän lujasti. Nanosellua ei vielä valmisteta teollisessa mittakaavassa, mutta sen tulevaisuuden käyttökohteiksi on visioitu niin autoja kuin lentokoneitakin.

Ei ole vaikea kuvitella, millaiset mahdollisuudet näillä uusilla innovatiivisilla biopohjaisilla materiaaleilla on fossiilisten polttoainevarastojen ehtyessä ja loppuessa ehkä jonakin päivänä kokonaan.

Teksti ja kuvat ovat metsäalan esittelysalkun infokorteista ja ne on toteutettu yhteistyössä koko metsäalan yhteisen Metsä puhuu -tulevaisuushankkeen ja metsäalan yritysten kanssa. Salkku erilaisine näytteineen on nuorison itse ideoima tapa esitellä monipuolista toimialaa. Salkkua on jaettu yläkouluihin metsäalan kouluvierailuilla. Lisätietoja salkusta ja kouluvierailuista: vilma.issakainen(@)smy.fi ja paavo.lyytikainen(@)forestindustries.fi.