Biotalousstrategiaa päivitetään. Haastattelussa alivaltiosihteeri Petri Peltonen, TEM

Video - Julkaistu 18.6.2021

Suomen biotalousstrategiaa päivitetään parhaillaan. Valmisteilla on strategia, joka keskittyy biotalouden jalostusarvon kestävään kasvattamiseen. Tavoitteena on lähes kaksinkertaistaa arvo 50 miljardiin euroon vuoteen 2035 mennessä. Olennaista on turvata biotalouden kestävyys. Kansalaisia pyydetään ottamaan kantaa strategian uuteen suuntaan ja painopisteisiin ota kantaa -kyselyssä.

Miksi biotalousstrategia tarvitaan ja mitkä ovat sen lähtökohdat?

Alla on saavutettava tekstivastine haastatteluvideolle (YouTube).

Haastattelija Tarja Ollas: Alivaltiosihteeri Petri Peltonen työ- ja elinkeinoministeriöstä, toimit biotalousstrategiaa päivittävän ohjausryhmän puheenjohtajana.

Mitä havaintoja ja päätelmiä olet tehnyt päivitystyön aikana?

Petri Peltonen: Biotalous on Suomessa poikkeuksellisenkin merkittävä sektori. Biotalouden luoma arvonlisä on jo tällä hetkellä 27 miljardia € vuodessa, joka on reippaat 13 % kaikesta arvonlisästä, mitä Suomen kansantaloudessa syntyy. Tässä strategiatyön matkan varrella on tehty havainto, että meillä on mahdollisuus vielä selkeästi kasvattaa ja kehittää biotalouden luomaa arvonlisää ja jopa kaksinkertaistaa se strategiakauden kuluessa, eli vuoteen 2035 mennessä.

Toisaalta ihan selkeä toinen havainto on se, että biotalous, jos mikä, on poikkeuksellisen läpileikkaava sektori. Jos tekisimme kaiken kattavan strategian, niin se olisi helposti aika päällekkäinen monen muun ihan yhtä vahvan strategian tai politiikkaohjelman kanssa. Niinpä otamme annettuina lähtökohtina esimerkiksi metsästrategian, jossa pitkälti linjataan kansallisten metsävarojen käytöstä, tai biodiversiteettistrategian, joka linjaa luonnon monimuotoisuutta, tai ilmasto- ja energiastrategian lähtökohdat, ja rakennamme näiden varaan. Otamme ne biotalouden annettuina selkeinä lähtökohtina.

Miksi tarvitsemme biotalousstrategian?

Peltonen: Tämä on juurikin se hyvä kysymys. Kun strategioita ja toimintaohjelmia on näin paljon ja niistä monet joko suoraan tai vähintäänkin epäsuorasti koskettavat biotalouden eri sektoreita, niin mistä löytyy biotalouden ja strategian mentävä aukko?

Meidän selkeä havaintomme on se, että missään muussa näissä lukuisissa kansallisissa tai EU-tason strategioissa ei ole kuitenkaan pohdittu arvonlisän mahdollisuutta: se, että me rakennamme entistä korkeamman jalostusarvon tuotteita ja palveluita biotalouden eri sektoreilla. Ajatus on juuri nyt, että me rakennamme systemaattisen, kattavan ja kokonaisvaltaisen biotalouden arvonlisää kehittävän toimintaohjelman.

Voisi sanoa, että tämä on selkeä suunnanmuutos vuoden 2014 biotalousstrategiaan, jossa tietynlainen strateginen päämäärä oli merkittävästi lisätä biotalouden tuotannon määrää. Nyt emme ota tuotannon määrään kantaa, mutta pyrimme näillä yhteisillä kehittämistoimenpiteillä siihen, että entistä korkeampaa arvonlisää ja jalostusarvoa kyetään luomaan biotalouden eri sektoreilla. Tämä on aika olennainenkin strategisen ajattelun muutos tässä työssä.

Missä vaiheessa strategian päivitystyö on tällä hetkellä?

Peltonen: Kyllä me aika pitkällä ollaan. Tämä prosessi on ollut liikkeellä viime syyskaudelta lähtien, jolloin aloitettiin hyvinkin laajat ja osallistavat kuulemis- ja seminaaritilaisuudet biotalouden eri toimijoiden, sektoreiden ja sidosryhmien kanssa, sekä alueellisesti että kansallisesti.

Biotalouspaneeli on ollut yksi olennainen palloseinä meille, kun tätä valmistelevaa työtä on tehty. Meillä on ollut tutkijayhteisö tuottamassa erityyppistä lähtöaineistoa ja skenaariomateriaalia. Nämä ovat olleet ainespuita, joista tätä biotalousstrategiaa on jäsennetty.

Tähän mennessä olemme jäsentäneet perusrakenteen, jossa on määriteltynä strategian tavoitetila ja painopisteet.

Lähtökohtana on, että biomassojen ja ekosysteemipalveluiden käytettävyys ja kestävyys on välttämätöntä niin ekologisen, sosiaalisen kuin myös taloudellisen kestävyyden näkökulmasta. Emme avaa näitä kysymyksiä, vaan otamme ne ikään kuin annettuina biotaloutta – ja tietysti kaikkia muitakin talouden sektoreita – ohjaavina lähtökohtina.

Seuraavassa vaiheessa strategiassa pureudutaan biotalouden arvonlisää yleisesti kehittäviin toimenpiteisiin, jotka eivät ole ainoastaan biotalouteen liittyviä, vaan laajasti muitakin elinkeinoelämän sektoreita eteenpäin vieviä toimintoja, kuten teknologia ja koulutus tai kilpailukykyisen toimintaympäristön ylläpitäminen Suomessa.

Erityisenä fokusalueena tässä strategiassa otetaan huomioon biotalouden eri sektoreiden omat toimenpiteet – miten arvonlisää ja jalostusarvoa kyetään yhteisesti nostamaan strategiakaudella niin metsäsektorilla, maataloudessa, kemiassa, rakentamisessa, vesisektorilla kuin myös monilla muilla biotalouden eri osa-alueilla.

Seuraavaksi haluatte kuulla kansalaisten mielipiteet näistä strategian perusteista. Mitä haluaisit sanoa kyselyyn vastaajille?

Peltonen: Nyt ollaan siinä tilanteessa, että on aika kuulla laajasti, kehitetäänkö suomalaista biotaloutta näillä lähtökohdilla oikeaan suuntaan? Uskomme, että olemme löytäneet sellaisen biotalousstrategian position tässä politiikkojen kokonaisuudessa, joka on aidosti merkityksellinen ja vie biotaloutta kestävästi oikeaan suuntaan, ja toisaalta varmistaa ja luo entistä paremmat edellytykset biotaloudelle olla merkittävä osa suomalaista kansantaloutta ja sen kykyä luoda kestävää hyvinvointia. Eli nyt jos koskaan on aika vaikuttaa tähän strategiaan ja sen sisältöön.

Ollas: Kiitoksia haastattelusta.

Peltonen: Kiitoksia.


Kysely otakantaa.fi-palvelussa on avoinna 15.7.2021 saakka: Päivitettävän biotalousstrategian perusteet

TEM:n tiedote 18.6.2021 Biotalouden arvonlisä halutaan kaksinkertaistaa – kansalaiskysely strategian suunnanmuutoksesta avattu

Biotalousstrategian päivitys 2020 – 2021, koostesivu


Aihetunnisteet: biotalousstrategia

Lue seuraava artikkeli: Video: Biotalous tänään ja huomenna - Vaelluskalat »