EU Green Deal – mahdollisuus Suomen biotaloudelle?

Euroopan unionin lippuja rivissä rakennuksen edessä.

Blogi - Julkaistu 4.3.2021

Euroopan unionin Green Deal -ohjelma on koko unionin historian yksi suurimmista uudelleenrakennus- ja rahoitusohjelmista. Ohjelman tavoitteena on varmistaa, että unioni on hiilineutraali vuonna 2050, mutta sen tavoitteisiin kuuluvat keskeisesti myös biodiversiteettikadon lopettaminen, kemikalisoitumisen ehkäiseminen ja neitseellisen raaka-ainekäytön irrottaminen talouskasvusta. EU ohjaa tulevina vuosina satoja miljardeja euroja vihreän muutoksen edistämiseen.

EU Green Deal on Suomessa valitettavan heikosti ymmärretty kokonaisuus. EU:n prioriteeteissa ympäristö- ja ilmastoasiat ovat ennenkin olleet keskeisesti mukana, mutta EU Green Dealilla komissio on nostanut vihreät tavoitteet ja toimenpiteet EU:n korkeimmiksi toimintaa ohjaaviksi prioriteeteiksi. Ohjelmakokonaisuus sisältää merkittäviä regulaatio- ja ohjausmekanismimuutoksia sekä erityisesti rahoituksen ohjaamista vihreisiin investointeihin ja tutkimukseen. EU Green Deal ei ole hetkellinen poliittinen ilmiö. Se on pitkän aikavälin suunta, johon EU on vahvasti sitoutunut.

EU Green Deal käynnistyi vuoden 2021 alussa

Ohjelma käynnistyi virallisesti tammikuussa 2021 ja kesällä 2021 komissio julkaisee ehdotuksensa laajasta Fit For 55 -kokonaisuudesta, jossa annetaan ehdotukset muun muassa EU:n päästökaupan uudistamisesta, hiilitulleista, uusiutuvan energian direktiivin uudistamisesta sekä ekosuunnitteludirektiivin laajentamisesta. Ohjelmakokonaisuudesta voi lukea tarkemmin täältä.

Biotalouden näkökulmasta EU Green Deal voi olla sekä merkittävä mahdollisuus että uhkakuva. EU tarkastelee tulevina vuosina maankäytön ja metsätalouden ilmasto- ja ympäristövaikutuksia ja uudistaa keskeisiä uusiutuvuuden ja päästöttömyyden määrittelyjään. Samalla EU pyrkii vahvistamaan unionin hiilinieluja ja biodiversiteettiä, missä myös Suomen maatalous ja metsävarannot ovat keskiössä. Tulevaisuudessa eri biomassojen teollisen mittakaavan käyttömahdollisuudet voivat olla rajatumpia, mihin suomalaistenkin toimijoiden on syytä varautua.

Biotalouden mahdollisuudet vahvistuvat EU Green Dealin myötä

Komissiossa tunnistetaan biotalouden mahdollisuudet muiden raaka-aineiden korvaamisessa ja vähähiilisyyteen siirtymisessä. Tulevina vuosina unioni tukee merkittävästi hiiltä sitovien, päästöjä vähentävien, uusiutuvien ja kiertotalouden mukaisten ratkaisujen ja menetelmien tutkimista, kehittämistä ja kaupallistamista. Suomessa on laajasti sitä biotalouden osaamista, mitä myös EU Green Dealilla pyritään tukemaan ja skaalaamaan globaaleihin mittasuhteisiin.

EU Green Dealin rahoitusmahdollisuudet avautuvat eri toimijoille suorina EU:n rahoitushakuina, ministeriöiden hanketukiohjelmina, sekä maakuntatason EU-rahoitushankkeina. Tällä hetkellä unionin koronaelvytyksestä vajaa 300 miljardia euroa on käytettävä Green Dealin mukaisiin toimenpiteisiin, ja tämän lisäksi unioni on budjetissaan varannut 500 miljardia euroa vihreisiin investointeihin. Seuraavien 2-3 vuoden aikana markkinoille ohjataan huomattavasti enemmän rahoitusta biotalouden innovaatioiden kehittämiseen ja skaalaamiseen kuin koskaan aikaisemmin.

Viime kädessä rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämisessä on kyse toimijoiden omasta aktiivisuudesta ja päättäväisyydestä hyödyntää EU-rahoitusmahdollisuuksia. Parhaimmillaan seuraavat vuodet voivat tarjota suomalaisille biotalouden toimijoille merkittäviä kehitysloikkia, mutta rahoitusmahdollisuuksiin on osattava tarttua.

Lue lisää: www.greendealoffice.fi (palvelu on pilotointivaiheessa)


Kirjoittaja Eerik Klemetti toimii kestävää liiketoimintaa kehittävän asiantuntijayhtiö Korkian EU Green Deal -asiantuntijana. Korkia ylläpitää EU Green Deal Office -palvelua yritysten EU-rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja EU Green Dealin ymmärtämiseksi.
Yhteystiedot: eerik.klemetti@korkia.fi


Agenda2030

EU Green Deal edistää seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: 6; 7; 9; 11; 13; 14. EU Green Dealilla pyritään laaja-alaisesti vähentämään valtioiden, kaupunkien, yritysten ja kansalaisten negatiivisia vaikutuksia ympäristöön ja ilmastoon. Ohjelman toimenpiteet keskittyvät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja hiilen sitomiseen; ympäristön kemikalisoitumisen ehkäisemiseen, kiertotalouteen siirtymiseen sekä biodiversiteettikadon ehkäisemiseen ja ennallistamiseen.

Lue lisää artikkeleita samasta kestävän kehityksen tavoitteesta:

6. Puhdas vesi ja sanitaatio7. Edullista ja puhdasta energiaa9. Kestävää teollisuutta, innovaatiota ja infrastruktuureja11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt13. Ilmastotekoja14. Vedenalainen elämä

Lue seuraava artikkeli: Selluloosa membraaneiksi – jätteestä halutuksi vedenkäs... »