EU:n biotaloudessa mennään eteenpäin

Blogi - Julkaistu 17.1.2018

17.1.2018

Vuoden 2012 EU:n biotalousstrategia konkreettisine alatavoitteineen tähtäsi innovatiiviseen, resurssitehokkaaseen ja kilpailukykyiseen yhteiskuntaan, jossa sovitetaan yhteen ruokaturvan ja biopohjaisten resurssien käyttö teolliseen tarkoitukseen samalla varmistaen ympäristön suojelu. Tämän jälkeen on tapahtunut paljon; on mm. sovittu YK:n Kestävän kehityksen tavoitteet sekä päästy yhteisymmärrykseen Pariisin ilmastosopimuksesta. Vuoden 2012 jälkeen on julkaistu myös EU:n kiertotalouspaketti sekä suunnitelmat energiaunioniksi.

EU:n biotalousstrategiaan liittyvät politiikat ovatkin kehittyneet siinä määrin, että komissio ilmoitti 16.11.2017 pidetyssä biotalouspäivässä Brysselissä, että EU:n biotalousstrategia tullaan päivittämään vuoden 2018 aikana. Ennen päätöstä biotalousstrategian uusimisesta vuoden 2017 aikana toteutettiin kuitenkin EU:n biotalousstrategian arviointi (pdf).

EU:n vuoden 2012 biotalousstrategia arvioitiin

Miten sitten strategian toteutuksessa onnistuttiin? Ainakin tutkimus- ja kehitysinvestointeja oli onnistuttu suuntaamaan biotalouteen hyvin. Yksityistä ja julkista TK- rahoitusta yhdistävän Bio based Industries Joint Undertaking (BBI JU) kumppanuuden kautta pystyttiin rahoitusta suuntaamaan lähemmäksi tuotantopäätä – tavoitteena on mm. kehittää uusia biopohjaisia materiaaleja, tuotteita ja polttoaineita. Myös EU:n 8. tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelman Horisontti 2020 osalta biotalouteen suuntautuvan tutkimus- ja kehitysrahoituksen määrä kaksinkertaistui. Myönnetty tutkimus- ja kehitysrahoitus kattoi kiitettävästi monitieteellistä ja sektoreiden välistä tutkimusta, mikä biotalouden kannalta on erityisen merkityksellistä.

Haasteena on kuitenkin tarve lisätä biotaloutta tukevia investointeja edelleen. Jatkossa tulee erityistä huomiota kiinnittää biotaloutta tukevien EU:n politiikkojen koherenssiin – erilaiset strategiat ja toimenpideohjelmat eivät saa olla ristiriidassa keskenään vaan tavoitella samaa maalia. Lisäksi toivottiin biotalouden seurannan kehittämistä, mikä onkin melko työläs tavoite EU:n tasolla.

Suomi on aktiivinen sekä biotalouden ja kiertotalouden alueella. Kumpaakin lähestymistapaa tarvitaan siirryttäessä pois fossiilitaloudesta. Meillä on sekä kansallinen uusiutuviin luonnonvaroihin keskittyvä biotalousstrategia että kiertotalouden toimenpideohjelma. Tärkeimpiä uusiutuvia luonnonvaroja Suomessa ovat metsien, maaperän, peltojen, vesistöjen ja meren biomassa eli eloperäinen aines sekä makea vesi. Suomen biotalousstrategia kattaa myös luonnon tarjoamat palvelut kuten virkistysmahdollisuudet. Suomen lähestymistapa biotalouteen onkin ollut jossain määrin laajempi kuin EU:n. EU:ssa meret ovat vahvasti esillä ja veden merkitys biotalouden edellytyksenä ymmärretään, mutta sisämaan vesialueita ole niinkään hahmotettu osana biotaloutta. Myöskään luonnon tarjoamia palveluita ei ole hahmotettu Suomea vastaavalla tavalla mahdollisuutena nostaa biotalouden arvoa. Luonnon tuottamat palvelut ja makea vesi olisikin tarpeellista olla jatkossa mukana myös EU:n biotalousstrategiassa.

EU:n tutkimus- ja innovaatioagenda vuoden 2020 jälkeen ja biotalous

Vuonna 2021 alkavan EU:n 9 tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman suunnittelua varten komissio teetti korkean tason työryhmällä ns. Pascal Lamyn raportin (pdf). Raportin suositusten pohjalta päätetään seuraavan tutkimuksen puiteohjelman suuntaviivoista. Melko varmaa on, että tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tavoitteet tullaan jatkossa liittämään laajojen yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen. Välineinä voisivat raportin mukaan olla perinteisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen lisäksi erilaiset kumppanuudet ja innovatiiviset julkiset hankinnat.

EU suuntaa rahoitusta omien politiikkojensa tukemiseen. Tulevaisuuden tutkimusagendaan tulee aivan varmasti osaltaan vaikuttamaan nyt uusittava EU:n biotalousstrategia. Yhteiskunnallisesti merkittäviä missioita biotaloudessa on runsaasti: esimerkiksi uudet biopohjaiset raaka-aineet, uudet tavat tuottaa ruokaa ja materiaaleja sekä uudet kestävät tuotteet ja niiden markkinat muutamia mainitakseni.

Biotalouden edistämiseksi tapahtuu komissiossa paljon. Päävastuu asian edistämisestä on EU:n tutkimuspääosastolla; varsinaisena työrukkasena toimii maataloustutkimuksen pysyvä komitea SCAR ja sen alainen biotaloustyöryhmä. SCAR:n edellinen ennakointiraportti: 4th Foresight Exercise Sustainable Agriculture, Forestry and Fisheries in the Bioeconomy – A Challenge for Europe julkaistiin vuonna 2015 ja se on SCARin ja tutkijoiden näkemys siitä, mihin suuntaan biotalous on menossa maatalous-, metsätalous- ja kalastussektoreilla. Viidennen SCAR Foresight raportin laatiminen on parhaillaan alkamassa ja myös sen aihe sivunnee biotaloutta.

Komissio on myös käynnistänyt globaalin International Bioeconomy Forum -työn. IBF:n tarkoituksena on helpottaa biotalouteen liittyvää kansainvälistä ajatustenvaihtoa sekä poliittisella tasolla että tutkimuksen piirissä ja huolehtia siitä, että asiaan liittyvät resurssit saadaan tehokkaasti käyttöön. Biotalous, jos mikä ei tunne valtioiden rajoja.

Kirjoittaja Anne Vehviläinen työskentelee maa- ja metsätalousministeriössä luonnonvaraosastolla. Hän näkee biotaloudessa paljon mahdollisuuksia ratkaista globaaleja haasteita.

anne.vehvilainen@mmm.fi, puh. 0295162236